Nyt olen taas asettunut mukavasti ja rauhallisesti kotiin
pienen sukulointimatkan jälkeen.
Nyt on aikaa tehdä unohdettuja pikku puuhia;
raivata kirjoituspöytä kesän aikana kasaantuneista sedimenteistä,
katsella kotia uusin silmin ja tehdä pikku muutoksia,
lukea puolen vuoden lehdet (tai ylikin),
vajota sukupuun pyörteeseen,
kulkea puutarhassa sakset kädessä tai saha olalla (lempipuuhaani, kjäh kjäh)...
Toistaiseksi olen kuitenkin mielestäni ollut aika saamaton,
haahuillut ja visioinut,
istunut koneella,
ja pälpätellyt puhelimessa...
Syksykö jotenkin houkuttelee tämmöiseen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti