Toisaalta on haikea olo; jotenkin joulu lässähtää heti aaton jälkeen ja väkisinkin tulee sellainen olo, että nyt se on ohi. Toisaalta on hyvä olo, kun ei ole enää kiire mihinkään ja voi vain nauttia kaikesta kauniista ja rauhalisesta ympärillään. Jouluruoatkin on rosollia eli 'sinsallaa' lukuunottamatta syöty loppuun. Kahvipöydän anteja toki vielä riittää. Tein niitä vähän turhan paljon, mutta sen takia minulla on nyt Martta Wendelinin kuvittama Joulu-muistikirja, johon voin kirjoittaa huomioita tuleville vuosille. Että 'jos vieraita ei ole tämän enempää, niin ei kannata varmaan ostaa kilon pakettia torttutaikinaa' ja sitä rataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti