Omenat ja muu sato

Syksyn ihana sato kypsyy puutarhassa niin nopeasti, että en ehdi reagoida! Muutenkaan en tunnu nykyään ehtivän reagoida juuri mihinkään. Tosin siihen löytyy perusteltu syy; herään viideltä, hyppään bussiin ennen kuutta, vaihdan bussia kaupungissa ja olen töissä hiukan yli seitsemän. Töitten jälkeen sama rumba toiseen suuntaan. Kotona olen puoli seitsemän kieppeillä tai myöhemmin. Illaksi suunnittelen yleensä jonkun pienen kotityön jo etukäteen niin, että se tulee varmasti tehtyä; muuten kaikki kasautuu. Silti olen tyytyväinen tämänhetkiseen olooni ja elooni! Kansalaisopistojen kurssitarjonta kutkuttaa ja syksyn mukanaantuoma virkeys saa suunnittelemaan kaikenlaista.

Taidan olla salaa aamuvirkku, vaikka koko elämäni olen luullut olevani iltavirkku! Nimittäin olen tottunut yllättävän pian heräämään viideltä, enkä edes nykyään nuku aamulla bussissa, vaan luen sanomalehteä! Kummallista miten itsestään voi löytää uusia piirteitä aivan odottamatta.

Shoppailumatkalla Virossa

Vietin pitkän viikonlopun Virossa muutama päivä sitten. Kuvitelkaa joka päivä 30 asteen hellettä ja autoa jossa ei ole ilmastointia! Autossa oli 36 astetta lämmintä, vaikka suurin piirtein roikuin puoliksi ikkunasta ulkona. Aika voimille käypää! Todellakin odotan innolla syksyn viileitä päiviä.

Shoppailen mielelläni tavallisissa marketeissa, pikkukaupoissa ja museokaupoissa. Siis lähes joka paikassa, jossa voi jotakin ostaa! Löysin muunmuassa mustaa "Black wood" hammastahnaa! Suhtaudun siihen tietyllä varauksella, vaikka se on merkitty ekotahnaksi; alkuperämaa Venäjä.  Oli pakko silti kokeilla.

Tavanomaisten naamarasvojen, hiusvärien ja teelajitelmien lisäksi tein pienen vaatemerkkilöydön. Kyseessä oli ihan vaan sukat ja sukkahousut (joihin minulla on nykyään lähes pakkomielteenomainen keräilyvimma), mutta kuviomallin innoitus tuli selvästi kansanomaisesta vaatetuksesta; kansallispukuhenkisistä kuvioista. Merkin nimi on Etno. Hassua kyllä, Tarton kansallismuseon kaupassa samaiset sukat ja sukkahousut olivat halvempia kuin paikallisessa Prismassa. Meillähän asia menee aina ihan päinvastoin. Erikoiskaupoissa hinnat ovat tuntuvasti korkeammat kuin marketeissa.

Myös kuviollisia polvisukkia Virossa tuntuu olevan ihan itsestään selvänä asiana. Eikä mitään kamalia rusehtavia mummovärejä vaan railakkaita värejä! Kotiin päästyäni kyselin Kapp Ahlista ja Sokokselta jotakin vastaavaa, mutta ilmeisesti ajatus on täällä niin ufo, että myyjät tuijottivat minua kuin olisin puhunut marsia. Vinkatkaa jos tiedätte kivoja sukkakauppoja. (Polvisukilla tarkoitan siis niitä ohuita "sukkahousumaisia" perinteisiä polvisukkia, en paksuja talvimalleja.)