.

.

17.5.2016

Kaikki ei mene aina niinkuin Strömsössä



Yhtä aikaa kun mieheni työpaikkaa muuttaa, (olen ollut kantamassa päiväkausia aika painavia lasteja, juoksennellut tikkaita ylös alas ja kiskonut roclaa sinne tänne) pitää tyhjätä myös anopin mökki! Ja se ei olekaan aivan pieni urakka se.




Mutta kaikkein isoimpana asiana tämän kevään aikana on ollut äitini halvaantuminen. Olen ollut kiireinen ja todella huolissani. Välillä käyn touhottamassa pakollisia arkirutiineja kotona päivän tai kaksi, sitten taas lähden (vuoroin muuttoon, vuoroin äitini luo). Kärsivällisyyttä siis tämän bloggailun suhteen!





3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jaksamista sinulle, muista huolehtia myös itsestäsi!

Unknown kirjoitti...

Kovasti voimia ja tsemppiä ja muista välillä kuitenkin ajatella itseäskin. Ajatuksissa mukana!
t.Anu

Thilda kirjoitti...

Anonyymi; Kiitos! Pakottaudun syömään aika ajoin vaikka ei ole ruokahalua.

LAulumaan sakki; Kiitos teille kultaiset!