Viikonlopun viettoon!

Aluksi pähkäilimme viikonlopun suhteen; olisi ollut niin monta menoa, ettei kaikkiin olisi millään ehtinyt yhden päivän aikana. Lopulta päädyimme viettämään vapaa-aikamme metsässä hyppelehtimällä!

Toisenlaista taidetta

En arvosta klisheitä kovin korkealle, etenkään moottoripyörien tankkimaalauksissa.

Ja "isojen poikien" tatuoinneissa! Aina ne huonosti maalatut alastomat tai puolialastomat naiset, pääkallot yms. Hohoi miehet! Eikö teillä ole tyylitajua? Esimerkiksi Vargas on maalannut 1920-50-luvuilla uskomattoman kauniita pin-up-naiskuvia. Miksi kukaan ei koskaan valitse sellaista? Miksi aina halvin malli? Aina riman alta, tai siitä missä aita on matalin. Ja aina samat klisheet!!

No, arvanette että piristyin tavattomasti tästä maalauksesta, joka mielestäni oli paitsi hyvin tehty, myös osoitti pyörän omistajalta suoraselkäistä rohkeutta! Uskontoon sinänsä en ota tässä kantaa.

Pohdintaa ja oivallus

Mietin jälleensyntymistä.

En tiedä uskonko siihen vai en, mutta sanotaan vaikka näin että pidän kaikki ovet auki;

eli saattaahan se olla yhtä mahdollista kuin joku toinenkin teoria kuoleman jälkeisestä ajasta.

Mietin ensin, että elämä on niin hienoa, että haluan syntyä uudelleen.

En haluaisi olla energiaa, joka haipuu jonnekin omille teilleen.

Haluaisin nimen omaan syntyä maapallolle,

ihmiseksi, eikä vaikka ahmaksi, tai valaaksi. 

Maalla ei ole niin väliä - tai ehkä kuitenkin syntyisin mieluiten länsimaalaiseen kulttuuriin.

Hetken asiaa pohdittuani tulin ajatelleeksi asiaa aivan eri kannalta kuin koskaan aikaisemmin.

Tahtoisin syntyä johonkin menneeseen aikaan! Hyvänen aika; miksi se ei olisi mahdollista?

Aikahan on suhteellista - eikä kukaan sitä paitsi tiedä aivan varmasti mitä siellä rajan takana odottaa!

Emme tunne vielä omaa maapalloamme täydellisesti, saati sitten avaruutta.

Ei ole niin varmaa etteikö joitakin fysiikan lakeja voida poikkeustapauksissa vähän kumotakin.

Siis, miksipä ei, syntyminen menneeseen olisi mahdollista -

poikkeustapauksissa?

Pohjalta on hyvä ponnistaa

Nyt aion laittaa painoraporttini katkolle.

Osittain tämä johtuu siitä, että olin sairaalassa,

osittain siitä, että pohdiskelen tääällä asioita vakavasti ja kokonaisvaltaisemmin.

Mahdollisesti jatkan myöhemmin pienillä välikommenteilla aiheesta.

Tupahan!

Mielen maisemaa.

Eestiläiset tarkkana kuin porkkana

Vauva-linnun vauvoja,

tosi mainioita otuksia!

Tänään on Chanel-päivä!

Asetun mukavasti sohvalle ja alan katsoa Chanel-elokuvia;

1. Coco avant Chanel

2. Coco Chanel -she conquered with style

3. Coco Chanel & Igor Stravinsky

P.S. Kaikkea kummallista sitä antiikin seasta löytyykin,

kuten nämä 30-luvun ampumataulut...

Mikähän on näiden tarina?

Värejä ja iloa

Olen kotiutunut!

Jaksan jo hiukan istua koneella.

Pääasiassa olen levännyt ja lukenut Dianan elämäkertaa

ja nyt aion katsoa sohvalla kaikessa rauhassa kiehtovan leffan The Queen.

Kesän kaipuu

Melkein voin tuntea auringon säteet ja kuulla kärpästen surinan.

Miten ihanaa aikaa kohta on tulossa!

Fiilis

Nyt on vähän tällänen (tyrmeä) fiilis...

Onneksi sillä on taipumus vaihdella päivän mittaan!

Siksi listaan hyviä asioita:

Viestit rakkaiden kanssa kulkevat tiuhaan

Välillä jaksan kävellä alas kahvioon jäätelölle(!)

Perhe käy katsomassa päivittäin ja tsemppaa

Sänky on ikkunan vieressä josta näen yli rakastamani kaupungin

Että ikkuna ylipäänsä ON ja näen auringonvaloa!

Välillä jaksan katsoa televisiota

Minulla on lukemista joka on hyvin tärkeää

Mahdollisuus käydä blogissa

En suostu murehtimaan!

P.S. Sitä paitsi sairaalaruoka on oikeasti ihan hyvää!

Huonoja en aio listata

Tekstiilihimo

Kerään vanhoja tekstiilejä,

olen opiskellut tekstiilialaa

ja olen työskennellyt tekstiilien parissa.

Silti minulle on täysi mysteeri miksi alunperin kiinnostuin tekstiileistä!

Ehkä ajattelin että haluan osata tehdä tekstiilejä kuten esi-äitini?

Joka tapauksessa tällä tiellä ollaan...

Tekstiilin ei tarvitse olla kovin hieno, jotta se kiinnostaisi minua.

Eniten ehkä kiinnostaa käytön jälki,

joku poikkeavuus,

erilaisuus.

:(

Keskiviikkoaamuna jouduin sairaalaan,

mutta kyllä tämä jo tästä.

Yhtä kokemusta rikkaampana vaan!

Pikkuruinen kukkatarhani

Tulppaanit oli jo nousseet pieniksi nykeröiksi,

kunnes lumi peitti tienoon.

Kukkia odotan malttamatta!

P.S. Eilen en ehtinyt kommentoida laihduttamista mitenkään;

yksinkertaisesti paino oli eilen aamulla 77,5kg.

Alan olla turtunut.

Tosin perjantainen Tallinnanmatka ja sitä edeltävä ravintolailta

saattavat vaikuttaa asiaan...

Pyynikintori kesäaamuna

Tunnelmia siitä mitä kaipaan.

Kesäaamut kaupungissa ovat seuraavaksi parasta iltojen jälkeen!