Joulupöytä museossa

Rakastan museoiden joulukattauksia, joulukuusia, joulukoteja! Siksi olin kuin taivaissa, kun kerran osuin sattumalta Turussa Apteekkimuseoon ja Qwenselintaloon juuri silloin, kun siellä oli joulu meneillään! Tästä on jo vuosia, mutta yhä muistelen sitä tunnelmaa lämmöllä. Sellainen museomainen joulu (olkoon se sitten porvariskoti tai maalaistalo 1800-luvulta) olisi varsinainen haaveiden täyttymys!

Viimeinen viikonloppu ennen joulua ja hiukan on vielä tekemistä. Mutta tunnelmakuvan haluan jakaa tuosta lämpimästä rauhallisesta hetkestä.

Porokeksit

Olin jonain vuonna jo sitä mieltä, että en tee enää ainoatakaan joululeivonnaista, vaan ostan niitä, joita ilman joulu ei tunnu joululta. Silti olen joka vuosi tehnyt aina edes jotakin. Yksi hauskimpia ostoksiani on ollut kuviokaulin, jolla saa kekseihin poroja, kuusia ja ornamentteja. Sanon kekseihin, koska kaulin ei oikein toimi piparitaikinaan, sillä piparitaikina yleensä tursuaa muodottomaksi hävittäen kaulitut kuviot. Jouluisemmat kekseistä saa piparimuoteilla. Ja voihan keksejä toki koristellakin! Itse olen aika laiska koristelemaan mitään leivonnaisia. Tässä minun tekeleeni ja pieni maisteluhetki ennen seuraavaa projektia.

 

Hiljaa hiipii joulu ja tonttu

Tunnelmallisia päiviä ja kiirettä...

 

Joulun tuoksut

Osa joulun tuoksuista liittyy vahvasti ruokiin. Lapsuudenkodissani joulun tuoksut muodostuivat äidin kokkailuista; kinkusta, sillistä, lipeäkalasta ja valkokastikkeesta, pipareista ja laatikkoruoista. Osansa tuoksumaailmaan toi tietysti joulukuusi ja hyacintti.

Meidän joulussamme eniten tuoksuu varmasti piparit, joulukinkku, kuusi, hyacintit sekä tuoksukynttilät. Tänään aion ryhtyä tekemään laatikkoruokien pohjia (valmiiksi paistan ne vasta lähempänä aattoa) ja leipomuksia.

Musiikkina tänään on Jazzjoulu Amerikkalaiseen tapaan. Uutena asiana tänä vuonna on Netflixin jouluelokuvat. Olemme katsoneet niistä kaksi ja vaikka mitä on vielä jäljellä. Aika kivaa kellua jouluisessa fiiliksessä viikkotolkulla. Voi olla, että tämä on yksi parhaista loppuvuosista ikinä!

 

 

Joulukorttien lähetys!

Ja taas, hups vaan, on se päivä, kun joulukortit pitäisi sujauttaa postilaatikkoon! Ja ollaankos sitä valmiina? Onko korttilista mietitty, onko kortit hankittu, onko kirjoitettu ja onko postimerkit liimattu? No puoleen kysymyksistä voin vastata että ei ole! Kuinka tässä aina käy näin...

Pidän suuresti näistä melko uusista "Ileart"-korteista, joissa on joku tuttu jouluinen ympäristö eri puolilta Suomea.

 

Joulukokkailu alkaa

Tänään on se päivä, kun suunnittelin joulukokkailun alkavaksi. Tosin ihan hiukan pitää vielä pölyrätin kanssa kiertää, mutta kuitenkin taitaa olla niin, etten ole kuunaan ollut näin ajoissa joulun kanssa ja se on IHANAA! Joulukokkauksien ruoka-aineita olen ostanut jo aika paljon. Ihan kaikkea ei tietysti voi vielä tehdä, mutta esimerkiksi leipomukset ja laatikot voi hyvin tehdä valmiiksi tällä viikolla.

Ja jos totta puhutaan, tänään on etenkin päivä, kun pitää rakentaa CV:tä. Huomenna minä taas palaveeraan työasioista ja silloin pitäisi olla jotain enemmän koossa kuin nyt. Olen toki aloittanut, mutta vielä pitää kaikenlaista tehdä. Hieman jännittää, sillä minä olen jännittäjä. Mutta tajuan toki, että rakennan tässä omaa tulevaisuuttani ja se voi olla vaikka kuinka upea! Siksi ei jännitä paljon.

Koska löysin juuri pakastimesta punajuuri- bataatti- ja porkkanamössöä, päätin laajentaa joulupöytää laatikoitten osalta. Noiden lisäksi on pakko aina saada jouluksi lanttulaatikkoa ja imellettyä perunalaatikkoa!

Piparkakkuja teen pienen määrän. Reseptejä minulla on niihinkin varmaan kymmeniä, mutta olen oppinut, että piparitaikinaa ei kannata tehdä sokkona, ellei halua menettää hermojaan. Taikinan on oltava sopiva leivottavaksi ja tietysti hyvän makuinen. Siis joku moneen kertaan kokeiltu varma valinta reseptien joukosta.

Tortuista teen tänä vuonna kahta suolaista versiota, joista toisia voi jopa pakastaa ja toiset täyttää loppuun viime minuuteilla. Reseptit löysin täältä. Joululeivontaani kuuluu myös aina joku kakku. Ja koska täällä on myös ihan sikana joulukakkureseptejä, olin vähällä mennä sekaisin. Halusin ensin tehdä MONTA kakkua, mutta sitten onneksi järki tuli päähän ja lopulta pitäydyin vain perinteisessä Englantilaisessa hedelmäkakussa. Lorautan taikinaan Disaronnoa tai Cointreauta ja kakusta tulee IHANA.

Nämä on siis tarkoitus tehdä tällä viikolla. Salaatit, kinkun ja hirvipaistin teen ensi viikolla. Aikaa kai jää myös vähän verhojen ripusteluun, joululiinojen asetteluun ja koristeiden ripotteluunkin... Mukavaa viikkoa kaikille!

 

Joulun this or that - jouluhaaste

Tässä tulee eräs jouluhaaste, joka kiertää blogeissa. En haasta ketään, mutta saat napata tämän itsellesi jos tykkäät.

Missä vietät joulua?

Vietämme joulua kotona, kuten jo monia vuosia tätä ennen.

Mitä puuhastelet joulun välipäivinä?

Yleensä katselemme televisiota, syömme jouluruokia, käymme ajeluilla...

Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys?

Ilman muuta Samu Sirkka! Olen katsonut sitä todennäköisesti vuodesta 1978 joka joulu.

Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla?

Joulusauna päivällä, ennen jouluruokia. Lapsuudenkodissani joulusaunassa käytiin aaton aattona.

Joulukinkku vai graavilohi?

Harmaasuolattu joulukinkku on joulun ehdottomin must! Rakastan etenkin kinkun nahkaa!

Perinteiset jouluruoat vai erilainen joulumenu joka vuosi?

Perinteiset ja joka vuosi joku uusi kokeilu, joka saattaa jäädä repertuaariin.

Mitä kuuluu joulupöytääsi?

Kinkku, savulohi, graavilohi, rosolli (=sinsalla), sienisalaatti, perunasalaatti, sekä 3-5 laatikkoa.

Jouluruokia vain aattona vai Tapaninpäivään asti?

Niin kauan kuin niitä riittää. Tosin usein kolmen päivän päästä jo vähän kyllästyttää.

Vaalea vai tumma glögi?

Tumma glögi; alkoholiton tai -holillinen.

Suklaakonvehdit vai vihreät kuulat?

Ilman muuta konvehdit! Joku irtokonvehtilajitelma suklaakaupasta on paras...

Piparit vai joulutortut?

Itse tehdyt piparit. (Tosin nyt mietin ekaa kertaa suolaisia torttuja...)

Parasta joulussa?

Tunnelma; lumi, tuoksut, maut, musiikki... ja muistot!

Joululahjojen saaminen vai antaminen?

Molemmat, mutta iän myötä yhä enemmän antaminen. Ja yhä enemmän aineeton.

Pehmeät vai kovat paketit?

Hmmm... ehkä useimmiten kovat? Mutta tekstiili-ihmisenä pehmeätkin!

Avaatko lahjat jouluaattona vai joulupäivänä?

Jo lapsena avasin aina yhden lahjan aattoaamuna, muut aattona illalla.

Aito joulukuusi vai tekokuusi?

Ei missään nimessä tekokuusta! Omasta pihasta kuuset jo monena vuonna.

Suomenkieliset vai kansainväliset joululaulut?

Molempia kuuntelen sujuvasti, mutta ensin joulukuun alkupuolella ulkomaalaisia ja lopuksi kotimaisia. Aivan viimeiseksi niitä rakkaimpia ja lapsuudesta tuttuja.

Jouluna juhlavaatteet vai rento oloasu?

Jonkinlainen rento juhlavaate. Ei pönötystä, mutta jotain muuta kuin arkena.

Joulutähti, hyacintti vai amaryllis?

Hyacintti, jos näistä pitää valita. Ja se tuoksullinen!

Jouluaattona leffoja vai lautapelejä?

Leffoja! Joululeffoja kaikkein mieluiten!

Kuvaile perinteistä jouluaattoasi

Aamulla joulumusiikki hiljaa soimaan, kinkun ottaminen uunista, kynttilöiden sytyttely, joulurauhanjulistus ja Lumiukko. Ja sitä rataa...

Joulupäivänä jotain ohjelmaa vai yökkärissä rennosti kotosalla?

Rennossa asussa joulupuuroa, ulkoilua, elokuvia...

Joulukoristeet pois heti joulun pyhien jälkeen vai vasta loppiaisena?

Joulukoristeet pois joskus tammi-helmikuun vaihteessa, joskus jopa vasta maaliskuussa. (Niitä on niin paljon, että eihän niitä JAKSA kovian pian pois poimia!)

Kumpi mieluummin

Skippaisit joulun - Skippaisit uudenvuoden

Luopuisit suklaasta - Luopuisit juustoista

Joulutee - Joulukahvi

Tekstiviesti - Joulukortti

Paljon lahjoja - Lahjaton joulu

Joulu ilman musiikkia - Joulu ilman leffoja

Joulu kotona - Joulu muualla

Voisit syödä vain jälkkäreitä - Voisit syödä vain suolaista

                       Valokuvaisit kaiken - Et voisi käyttää kameraa ollenkaan

Joululounas

Tänään olemme aikeissa mennä joululounaalle erääseen mukavaan ja kotoiseen paikkaan. Toissavuonna söin siellä elämäni parhainta maksalaatikkoa (yleensä inhoan maksalaatikkoa, enkä ole sitä kouluaikojen jälkeen syönytkään, paitsi siellä ja se oli oikeasti herkullista!) ja nyt odotan samaa! Viime vuonna sitä ei ollut, mutta sijalla taisi olla jotakin muuta.

Tänään pitäisi myös tehdä jouluruokien ainesten kauppalistaa. Teen yleensä monet ruoat itse ja tarjoomukseni ovat aina hyvin perinteisiä. Kuitenkin koetan tehdä ruokien joukkoon lähes joka vuosi jotakin uutta ja kokeellista. Tänä vuonna se taitaa olla ainakin suolaiset joulutortut. Löysin netistä kokonaisen jouluruokien houkuttelevan maailman... (ja minullahan ON joulukokkauskirjoja vaikka kuinka monta jo valmiiksi!) Luulen siis pärjääväni reseptien suhteen.

Tosin kenenkään ei pidä säikähtää; en todellakaan ole mikään superjoulukokkailija, joka tekee tuhat erilaista soossia ja antaa lahjaksi pikkuserkun postinkantajallekin itse tehdyn sinapin. Ei! Teen rajatusti, siis hyvin rajatusti ne mitä teen. Kuvissa on jonkun lähijoulun ruokapöytä. Laatikot pidän yleensä keittiössä ja jokainen saa hakea niitä sieltä. Muut ruoat tarjoillaan pöydässä. Yleensä se ruokien perusta on; kinkku ja nykyään myös hirvipaisti, savulohi, graavilohi, rosolli, sienisalaatti, perunasalaatti, joku patee, imelletty perunalaatikko, lanttulaatikko ja mahdollisesti vielä bataattilaatikko. 

Joskus intoudun lipeäkalasta, koska se kuului lapsuuden jouluihin ja oli isän suuri herkku. Mutta koska minä olenkin ainoa, joka sitä syö, sen on oltava hyvin pieni. Myöskin lasimestarin silli on ollut joulupöydässä usein, mutta minä taidan olla ainoa, joka sitäkin syö ja sitten se kestää juhannukseen saakka. Nyt en taida innostua kaloista juuri tämän takia, että ne jäävät sitten vain minun syötäväkseni.

 

Lämpöä ja lumisadetta

Pakkanen on nujertunut ja nyt sataa lunta hiljalleen. Eilen tein muutaman jääpitsiliinan roikkumaan puutarhaan, mutta nyt nekin ehkä sulaa pois lähipäivien lämmössä. Jos talvi vielä pakastuu, teen niiden valmistusvaiheista postauksen myöhemmin. Alla muutamia suosikkikorttejani modernien joulukorttien mallistosta. Niissä on sopivasti joulutunnelmaa, romantiikkaa ja kauneutta. Ylin on tietysti ihana Tampere-kortti.

 

Joulunaluskaffeet

Tänään on tiedossa mukava päivä joulusiivousten keskellä; saan vieraan, joka on minulle kuin rakas sisko. Heräsin innoissani aikaisin ja sytytin tulet kakluuniin, laitoin Juha Tapion joululevyn soimaan, sytytin tuoksukynttilän ja valmistelin tarjottavia. Ei tarvitse luulla, että itse olisin leiponut tai keitellyt lämmittäviä talvikeittoja; niin energinen en sentään ole ollut! Sanoinkin vieraalleni, että älä odota tulevasi Suomen kauneimpaan (ja siisteimpään) joulukotiin. Ihan ei olla vielä siinä pisteessä nääs. Eikä täällä odota mikään superihminen täydellisessä elämässään. Pieni tujaus suolaa elämässä on paljon kiinnostavampaa!

Kuvissa Sinebrychoffin taidemuseon joulukattaus joltain vuodelta. Tänä vuonna en lähde Helsinkiin ottamaan selvää museoiden jouluista, mutta ehkä sekin päivä vielä tulee.

 

Kiirettä etenkin pään sisällä

Tiedättekö sen tunteen, kun pään sisällä tuntuu siltä, että nyt tapahtuu liikaa isoja asioita yhtä aikaa? Liikaa isoja asioita, joita on käsiteltävä. Näistä vain yksi on joulu, jota on valmisteltava joka päivä, jotta voi sitten nauttia joulurauhastakin minkään keskeneräisen tulematta koko ajan silmille. Ja toinen on kyllä nyt taas korona! Olen koko ajan ollut enemmän pessimisti (eli omasta mielestäni hyvin realisti ja vähän epäluuloinen) koronan suhteen, enkä ole missään vaiheessa ajatellut, että nyt se on ohi. Tiedän, että mikään ei ole sen suhteen ohi ja on otettava huomioon, että jotain aivan uutta virustakin voi olla tulossa tähän kaaokseen vielä lisäksi. Korona vaikuttaa tähän hetkeen niin, että tänä vuonna jouluostokset on tehtävä pikkupaikkakunnan marketeista.

Näiden lisäksi ratkon parhaillaan yhtä aikaa kahta tosi isoa DNA-mysteeriä. Molemmat ovat sellaisia, että muuttavat monen ihmisen elämän, eikä niillä asioilla voi leikkiä. Molempia olen miettinyt paljon ja tehnyt niissä täysin päinvastaiset ratkaisut. Toisessa asianosainen on koko ajan itse mukana, toisessa taas henkilö itse ei saa koskaan tietää asiasta mitään. Näin on moraalisesti paras kaikille. Vastuu on suuri ja koetan edetä vahingoittamatta ketään. Ilman DNA-testausta nämä asiat olisivat jääneet pimentoon. Toisessa tapauksessa se olisi yksilötasolla tehnyt ikävää jälkeä, toisessa vain eräs suvun salaisuus olisi kadonnut iäksi.

Näiden lisäksi mietin kovasti myös työkuvioitani jatkossa. Olen kohta vetänyt vuoden henkeä ja saanut ajatuksiani kasaan. Olen saanut terveyteni lähes kokonaan takaisin. Olen saanut puhua asiasta perin pohjin muutaman rakkaan perheenjäsenen ja ystävän kanssa. Olen pyöritellyt mielessäni vaihtoehtoja. Valmistautunut henkisesti tulevaan. Aika merkillepantavaa on, että vanhan työn ajatteleminen tuo työn ikävästi uniin ja vatsan kipeäksi. Jännitän selvästi ajatusta paluusta siihen elämään. 

Eilen katselin televisiosta esimerkkejä siitä, miten korona on vaikuttanut ihmisten elämään ja työkuvioihin. Siinä tuli esiin ratkaiseva lause; jos aloittaisi täysin puhtaalta pöydältä, mikä olisi se, mitä haluat eniten tehdä? Minulla se olisi tällä hetkellä ehkä kirjoittaminen. Valokuvaaminen tulee hyvänä kakkosena ja sen jälkeen kaikenlainen käsityö. Yrittäjyys ei ole vaihtoehto ja jotenkin sitä pitäisi rahaa saada elääkseen. Eli näiden faktojen pohjalta voisi katsella kauemmas tulevaisuuteen. Ja minulla on tapana sanoa, että "Kyllä elämä kantaa" - eli ei kannata murehtia, sillä se ei auta mihinkään suuntaan, teet vain olostasi huonon, kaikki järjestyy kyllä!