.

.

20.5.2016

Pitkälle matkalle



Äiti on lähtenyt lopulliselle pitkälle matkalleen.
Saatoin äitiä, pidin kädestä loppumetreillä tällä puolen.
Toivon, ettei hän tuntenut tuskaa tai pelkoa.
Uskon että tytär, siskot ja vanhemmat olivat häntä vastassa.
Luulen että hän on edelleen hiukan täällä, 
katselee meitä ja yrittää lohduttaa.
Niinkuin me lohdutimme häntä näinä viimeisinä viikkoina,
kun hän ei enää kyennyt puhumaan.



3 kommenttia:

Laulumaan Sakki kirjoitti...

Aika on se, joka parantaa haavat.
Niin kauan kyyneleet vuotaa saavat.

Voimia ja lohdutusta <3

t.Anu ja koko perhe

Anonyymi kirjoitti...

Osaanottomme. <3

T.Paula ja muu poppoo

Thilda kirjoitti...

Laulumaan sakki ja Paulan sakki; Kiitos teille lämpimästi osanotosta!