Yks mitta täynnä

Taas on ärtymys-kynnys saavuttanut huippunsa.

Nimittäin ärsyttää ihan sikana kaikki se "aarre" eli roina mitä kotona pursuaa joka tuutista!

Uskokaa tai älkää mutta huomenna puhaltaa uudet tuulet!

Oon päättäny tehdä poistoja.

Pitäisköhän laittaa tänne blogiin myyntiin jotain?

Mallinukkeja löytyy toistakymmentä (valkoseks maalattuja),

vanha päästävedettävä lastensänky (maalaamaton) pyörii keskellä lattiaa,

käsilaukkuja ja hajuvesipulloja tursuaa kaapeista,

tekstiilejä riittää...

ja astioita...

yms yms.

Ette kyllä taas arvaa...

...mitä tää eukko on täälä tällä kertaa puuhastellu!

Kas kun oli jo vuosia sitten puhetta yhen ystävän kanssa,

että tehään indigo-värjäys viikinkiaikaisilla menetelmillä.

Jostain sitte luettiin että siihen tarvitaan raavaan miehen...hm ...ureaa.

Nimen omaan juominkien jälkeisen päivän tuotosta.

Että oikeen sitä itteensä.

No eipä hätää!

 Miehillä joilla on autotalli vuokralla jossain muussa talossa,

kuin siinä jossa ne itte asuu, on usein kuitenkin huutava pula vessasta, sielä tallissa puuhastellessa.

Mutta kanistereitahan raavaitten miesten tallit on pullollaan.

Näin ollen 1+1 tarkottaa sitä, että sattumalta tunnen läheisestikin miehen jolta tämä kaikki löytyy.

Vuosien aineisto, raavasta ainetta, kanistereissa.

Mutta sitten aikaa kuluu ja värjäyshaave haalistuu.

Lopulta päätetään ystävän kanssa että äh, olkoon!

Värjäillään vaikka sipulinkuorilla, sitten kun on aikaa.

Nythän siis käsiin jäi kanisterikaupalla värjäyksen apuainetta...

ei sitäkään pois kannata heittää!

Sillä voi lannottaa kasveja kesällä.

Jos sekottaa kastelukannuun muutaman lorauksen lannotetta niin kyllä kasvit tykkää!

Sain sillä alppiruusunkin virkoamaan viime keväänä.

Mutta se varsinainen puuhastelu, josta aattelin kertoa, tapahtui toissailtana.

Tuotiin ainakin 5 kanisterillista lannotetta kotitalliin.

Fiksuna eukkona huomasin heti, että tilaa vois säästää jos yhdistelee vajaita kanistereita.

Tuumasta toimeen!

Viimestä kanisteria kaadellessani olin ylen tyytyväinen itteeni tästä tilansäästöstä.

Kunnes mies pamahti paikalle ja kysäisi noin ohimennen,

että ootko varma että ne kaikki kanisterit sisältää samaa ainetta.

Joo-o, vastasin hiukan epävarmana.

Tai... täs yhes ei kyllä lue mitään... haisee täs kyllä joku outo haju...

Asiaa lähemmin tutkittuamme, riemastuin;

voisin hakea pomminkehittely-mitalia!

Olin blandannu bensaa ja ureaa, voila!

Eksää yhtää huomannu, siis haistanu mitään, mies ihmetteli.

No en mää täs nyt niin kauheesti nuuhkinu, yritin vaan nopeesti yhdistellä nää kannut...

Oon täs nyt pari päivää ollu hyvin ylpee ittestäni,

tähän ei kyllä moni pysty!

Yrittäkääs!

Muista ihmetellä

Muista seikkailla

Muista elää avoimin mielin

Muista olla ahne elämälle

Muista olla utelias tulevaisuudelle

Muista että sinussa on taikaa

Muista että sanoissa on voimaa

Muista toivoa, sillä toiveet toteutuvat!

Retkimuona

Eipä ne enkkuravintolat tehneet muhun häikäisevää vaikutusta,

mutta sitä vastoin söin Dorsetissa lähes elämäni parhaat hampurilaiset.

Kuvissa höyryhenkilökunnan omia muonia;

ei ollenkaan paha!

Tescossa

Englannissa lempparikaupakseni osoittautui Tesco, 

paikallinen ruokakauppaketju,

vähän niinkuin Sale meillä.

Välillä oli pakko ottaa salaa kuva hyllyn antimista...

Tescosta sai mm herkullisia kolmioleipiä ja wrappejä.

Isoja keksejä myytiin irtona, 

juomavalikoima oli kiinnostava

ja maitotuotteiden,

 sekä einesten hyllyt olivat suorastaan magneettiset.

Karkkihylly oli ainut josta en ollut niin kiinnostunut;

siellä kun ei ollut salmiakkia, eikä Fazerin sinistä.

Dorsetin yleistä tunnelmaa

Miäs ja auto

Sitä sanotaan että koira muistuttaa omistajaansa;

taitaa päteä autoihin kans?

Vanhahtava autokanta

Mutta kyllä mut sais hyppään kyytiin!

Joku niissä viehättää

Olis hienoa voida teettää auto ulkonäöltä noin 30-40-50-lukulaisen näköiseksi,

tekniikaltaan jotain nykypäivän ja menneen välimuodoksi, 

(ekologinen mutta toimiva ja simppelisti korjattava)

turvallisuudeltaan nykyaikaiseksi,

materiaaleiltaan ja laadultaan huipputasoiseksi.

Valosaaste

Uutisissa oltiin sitä mieltä että nykymaailmassa on liikaa valosaastetta.

Liikenteen valosaaste, mainosten valosaaste, asumisen valosaaste.

Nin kai, mutta mää ainaki oon kotonani mieltyny ihan vallan kynttilänvaloon.

Oikein ärryn jos joku napsauttaa kirkkaat valot aamulla liian aikasin päälle.

Ihan sama musiikin kanssa; aamun pitää sujua hiljasuudessa ja hämyssä.

Kuten illankin, ei sen puoleen. 

Nii että kai siinä sitten on perää kun sanovat että valosaaste aiheuttaa stressiä...

Tänään kun heräsin varttii vaille 5, 

oli luontanen hiljasuus ja hämäryys niin taattua ettei paremmasta väliä.

Kuvasin Salisburyssä suorastaan puistattavan katulampun...

Kuinka voi maailmassa olla niin tiuhaan asuttuja hämähäkinseittejä ku Englannissa?!

Maaseudun rauha

Vaikka olen täysin Englantilaisten kaupunkien lumoissa,

ei maaseutu jää juuri jälkeen!

Edellisen postauksen hahmo-kannuista mukaan lähti muuten

viidennen kuvan silmälasipäinen vihreätakkinen Mr Pickwick.

Antiikkikaupan ikkunalla

Salisburyssä on myös yksi must-antiikkikauppa.

Herkuttelin näillä näkymillä muutamaankin kertaan ennenkuin tein päätökseni.

Ihastuin etenkin noihin hahmo-mukeihin (tai kannuihin, miten vaan)!

Arvatkaas mihin päädyin?

Yksi niistä pääsi lentomatkalle...

Ensi kerralla aion ostaa jotakin kuninkaallista!

Yleistä ihmettelyä ja silmittelyä

Ihan kaikkee ennennäkemätöntä Dorsetissa voi nähdä!

Smile!

Taas tuli kuvattua ryhmä traktorihymyjä!