Mainitsinkin jo, että viime viikolla olin lapsuudenkodissani ja huhkin maalipensseli kourassa päiväkausia. Tässä kuvakavalkadi 50-luvun rintamamiestalon wc:n muutoksesta kesän aikana. Maalaamista ja tapetointia tuo yläkerta, jossa tämä wc:kin sijaitsee, kaipaa kyllä rutkasti. Koska olen päättänyt kääriä hihat ja maalata kaiken itse, päätin aloittaa helposta kohteesta, jossa on pienet seinät, ja joka ei heti ole näköpiirissä, jos jotain menee pieleen. Tai niinhän minä luulin, että tämä olisi helpoin kohde. Oikeastaan se taisi olla vaikein! Kaikkien johtojen ja yksityiskohtien paljous hidasti ja vaikeutti työtä uskomattoman paljon.
Olen viimeksi maalannut joskus yli kymmenen vuotta sitten muutamia huonekaluja, joten maalaamiseen on pieni tuntuma. Seiniä tai kattoa en ole maalannut koskaan, enkä siis ole käyttänyt telaa, enkä edes tiennyt mikä hitto on pohjamaali. Siihen nähden ja oikeastaan muutenkin, olen itseeni tosi tyytyväinen! Tuo oranssi on ollut wc:n värityksenä koko elinikäni ja voin sanoa, että inhoan sitä suuresti! Mutta nuo vanhat vaaleansiniset muovipaneelit sen sijaan ovat minusta ihastuttavat, eikä hetkeäkään ollut mielessä poistaa niitä. Arvostan suuresti myös vanhaa IDO 59:ä (tai ylipäätään vanhaa Arabian tehtaan valmistamaa) wc-kalustoa. Sen verran olen ulkomailla ärsyyntynyt toimimattomista vessanpytyistä ja täällä kotimaassa kuullut asiantuntijoiden kommenttia modernien pyttyjen tukkeutumisista, että mielessä ei myöskään ole näiden kiintokalusteiden vaihto.
Aivan aluksi pyyhin kaiken rautakaupasta ostamallani maalipesulla. Sitten olen pohjalle sutinut pohjamaalia; kattoon neljä kerrosta ja seiniin kolme kerrosta ja lopuksi pari kerrosta varsinaista maalia, joka on sävytetty hitusen sinertävän valkoiseen ja sävyn nimi on ”talvi”. Vertailin harkiten kaikenlaisia valkoisen sävyjen värimalleja seiniin ja totesin, että tämä sopii parhaiten alapaneelin kanssa yhteen. Maali on puolikiiltävä. Takaseinä ja vasen seinä ovat rapattua muuriseinää. Katto ja muut seinät ovat jotakin kovalevyn tapaista materiaalia.
Sain ainakin kolmelta ihmiseltä kommenttia, että jätä tuo oranssi putki maalaamatta. Ihan sekunnin ehkä katsoinkin sitä sillä silmällä, sillä tuleehan se herkullisesti esiin uuden seinän ansiosta, mutta ei sittenkään. Mutta koska arvelin kokonaisuudesta tulevan liian valkoisen ja kalsean, ajattelin valita putken alaosaan vaaleansinisen sävyn. Putki on valurautaa ja maalasin sen samalla pohjamaalilla ja puolikiiltävällä pintamaalilla.
Jotta wc:stä tulee täydellinen, aion hankkia lampun suojaksi vielä vanhan kuvun. Alkuperäinen kupu on rikkoutunut joskus ja uskon, että se on ollut pallomainen. Mahdollisesti hankin siihen kuitenkin kauniin levenevän sylinterinmuotoisen lasikuvun, jossa on uurteita. Pyyhkeet ovat
Lapuan Kankureitten pellavaiset pyyhkeet ja väri luonnollisesti vaalean sininen. Kosmetiikka on pääosin luonnonkosmetiikkaa ja tällä hetkellä olen eniten ihastunut
Manufactumin vanhanaikaisen tyylisiin purnukoihin. Voi olla, että ihan valmiina wc:n hyllyillä on muutama sellainen.
Vaikka tämä remppa on vasta alkua ja ihan pieni sellainen, se piristää aivan hurjasti! Wc:n neliömäärä kasvoi selvästi ja nyt siellä on raikas ja viihtyisä tunnelma.
