Naurattaa, koska koetan nykyään vältellä kirppiksillä erityisesti koriste-esineitä! Mutta koska suurin osa kirppisroinasta ei herätä mussa mitään kiinnostusta, vaan sytyn vasta sitten kun löydän jotain oikeasti vanhaa, niin joskus tosi harvoin vielä natsaa näillä perusteilla joku esine. Näin siis päädyin ostamaan kahden euron hintaisen pienen taulun, jossa on ehkä joku ranskalainen piikatyttö, kaiverruksin koristettuja luu- (tai sarvi-) levyjä kehyksenä, Raamatusta repäisty Saarnaajankirjan lehti takapuolella, vähän hajonnut ja rujo, joskus korjailtu, mutta jotenkin söötti meininki ja mukava henki kaiken kaikkiaan. Tämmöisiä minä sanon löydöiksi. Ei hinnan takia, vaan iän.
J.K. Tässä välissä olin sukuloimassa ja meinasin tipahtaa soffalta, kun huomasin heidän seinällään samankaltaisen (eri kuva ja vähemmän kaiverruksia) taulun! Sainkin sitten tietää, että sekä kehys, että maalauksen pohjamateriaali on norsunluuta!! Oon jo kauan haaveillut, että olis ihana löytää joku antiikkinen norsunluuesine! Norsujen tappamista en tietenkään siedä, mutta antiikkisissa esineissä on vähän sama logiikka kuin vanhoissa turkiksissa; kun ne nyt joka tapauksessa on joskus ammoin tehty, niin ei niiden ostaminen lisää nykypäivän eläinten tuskaa mitenkään. Ja tämän taulun ikähaarukkakin oli ihana kuulla. Se on noin 1880, mahdollisesti ennemmin, mutta haarukassa 1860-1880. Olen enemmän kuin tyytyväinen! Ja muuten, sukulaistenkin taulussa taustapuolella on joku vanha kirjansivu!
