Syyskuun yhteenveto

 

Tässä jäikin sattuneesta syystä yhteenveto tekemättä muutamalta viime kuukaudelta. No, tehdäänpä nyt ees jonkinlainen sitten syyskuulta. Toisaalta ällistyttää, että jokos tääkin kuukausi on ohi, mutta toisaalta hyvä vaan, että aika menee nopeesti, kun tää loppuvuosi ei oikeen nappaa ees ajatuksena.

Syyskuun alussa olin vielä aika uupunut leikkauksen jäljiltä ja vähän ihmeissäni ekasta sytostaatista, joka oli siis elokuun lopulla. Isossa marketissa pyysin aina pyörätuolin, koska en olis millään jaksanu kierrellä ja kaarrella ja seisoskella niin paljon, kuin kauppareissu vaati. Henkisesti aloin kuitenkin jo piristyä ja aloin murtautua ihan vähän jo ulos siitä ’sängystä sohvalle’- elämästä. Sit alko tukkakin lähtee pikku hiljaa. Odottelen edelleen, että se lähtis kokonaan.

Sitten yhtenä viikonloppuna jaksoin jo lähteä kotoa kauemmas; oltiin Taalintehtaalla, Ullman’s Villassa, höyryjuna-ajelulla! Kaikki sellanen piristää aivan hurjasti! Sitten tilasin viisi parfyymiä (esittelen ne myöhemmin), kosmetiikkaa, tuoksukynttilöitä… Kävin toisessa sytostaatissa ja jumitin sen jälkeisissä oireissa. Sain myös ylläripaketin ystävältä ja useita postikortteja toiselta ystävältä. Se kaikki merkitsee tosi paljon! Piristystä todella kaipaakin tässä karusellissa.

Loppukuusta äidyin tutkimaan sukua ja historian käänteitä kotisohvalta käsin. Se jos joku vie mukanaan aivan totaalisesti! Se on vielä pahasti kesken, joten eiköhän lokakuukin ala historian hämäristä huhuillen. Ja sit kohta päästään apinan raivolla vielä pimeempään (ja mun inhokki-) kuukauteen marraskuuhun käsiksi.

Kesäkuun kooste

Jos olenkin hokenut edellisissä kuukausikoosteissani, että menipäs tämä kuu nopeasti, niin nyt en jotenkin edes tajunnut eläväni kesäkuuta! Pysähdyin miettimään ihan muutama päivä sitten, että onkos nyt minkä kuun loppu… toukokuun? Herran jestas, ei kun kesäkuun! Voiko se olla mahdollista?! 

Kuukauden alussa menimme lapsuudenmaisemiini, jossa juhlittiin erään upean nuoren miehen 30-vuotispäiviä. Yöksi ajoimme lakeuden keskelle asuntoautolla. Ihana viikonloppu!

Sitten vietin erityisen mieleenpainuvan kaupunkipäivän. Tapasin ihanan ystävän lounaan merkeissä pitkästä aikaa. Sen jälkeen menin kahvilaan tapaamaan erästä pitkäaikaista blogikaveria, jota en ollut koskaan tavannut. Yhtäkkiä meillä riitti juttua valtoimenaan kolmeksi tunniksi (emmekä edes huomanneet ajan kulkua!) ja siitä jäi lämmin ja erityinen fiilis. Kuin olisi kohdannut sielun sisaren.

Yhden viikonlopun huhkimme maanrakennushommissa. Mies vuokrasi Avantin ja kuori maata, kun minä kärräsin maata pois kottikärryillä. Sen jälkeen olemme kärränneet lähes 2000 kiloa soraa samaan kohtaan. Siihen tulee minun uusi ihana kasvihuoneeni. Työ on vielä kesken, mutta etenee.

Sitten menin taas vähän pitemmäksi aikaa lapsuudenmaisemiin. Fiilistelin sieluni täydeltä! Maalasin, seikkailin, nautin. Tein pyöräretkiä ja kävelylenkkejä, nuuhkin lakeuden tuoksuja ja kuuntelin öisiä ääniä. Sain ladattua akkuja muhkeasti.

Tapasin ensimmäistä kertaa kolmannen serkkuni. Olemme siis pikkuserkusten lapsia. Miten mieltä lämmittävä tutustuminen! Kävi ilmi, että myös hänen vaimonsa on sukulaiseni (nooo, niinpä ne taitaa lähes kaikki pohjalaiset keskenään olla). Sain tästä vierailusta kauhean paljon energiaa ja hyvää mieltä. Olen luullut, etten halua tutustua uusiin ihmisiin ja nyt se on kumoutunut tässä kuussa jo kahdesti!

Sain myös erään pitkän aikaa kesken olleen asian päätökseen. Se oli stressannut minua kuukausia ja olin jo välillä luopunut toivosta. Sitten, kuin ihmeen kaupalla, tapahtui jo lähes odottamaton ratkaisu ja huolet kaikkosivat pitkäksi aikaa tulevaisuuteen.

Juhannuksena lähdimme ensimmäistä kertaa tänä kesänä järvelle. Järvellä on helteellä ihana olla, kun voi viilentyä vedessä koska vain. Tänä vuonna tosin ilma oli hiukan viileä ja tuuli kova, joten uiminen ei houkutellut. Tänä vuonna en myöskään juonut sikin sokin Metsän henkeä, Tervasnapsia ja Shangriaa, joten vältyin ikävältä krapulalta.

Juhannukseen liittyi myös kauhun hetkiä, kun läheiseni joutui aivan äkillisesti ja yllättävän onnettomuuden takia sairaalaan ja pelkäsimme hetken kouristuksenomaisesti jopa sitä, että selviääkö hän hengissä! Hiljalleen hän alkoi toipua ja nyt tilanne on jo oikein hyvä.

Viimeisellä viikolla sain sitten vastauksen viikkoja stressanneeseen asiaan; minulla on kasvain, jonka pahanlaatuisuus on mahdollista. Tunteiden vuoristorata, sitä tässä eletään. Toisessa hetkessä nauran ja viljelen mustaa huumoria, toisessa hetkessä itken ja mietin elänkö enää ensi jouluna.

Vähän kylmäävissä fiiliksissä välillä siis. Koetan kuitenkin olla vajoamatta kaikkein synkimpiin vesiin, ainakaan pitkäksi aikaa. Koetan löytää positiivisia asioita jokaisesta päivästä. Teen varasuunnitelmia ja selviytymisstrategioita. Sitä paitsi tein melko heti sen päätöksen, että en piilota asiaa sisälleni vaan olen avoin.

Enpä olisi uskonut, miten monisyinen ja isojen asioiden kuukausi kesäkuusta tulee. Katsotaan mitä heinäkuu tuo tullessaan!

Toukokuun kooste

 

Kuten arvelinkin, toukokuu kului vielä nopeammin kuin huhtikuu! Toukokuussa oli kuitenkin jotenkin eläväisempi fiilis ja tein kaikenlaista ihanaa. Otimme sähköpyörät esiin (joilla emme voineet miehen sairauden takia ajella viime kesänä ollenkaan) ja ajoimme vähäsen. Pyöräilin tavallisella pyörälläkin aika paljon.

Kävin sisareni kanssa syömässä Kajossa (esittely täällä.) Kävin sukulaisen uudessa kodissa, maalasin seiniä pikakäynnillä lapsuudenkodissa, aloin vähennellä turhia kalorimääriä, aloitin tukisukkien käytön ja eniten itselleni yllätyksenä voin todeta, että tykkään niistä hurjasti! Jalat on simpsakan oloiset ja viileät ja sukkikset pysyy jalassa niiden päällä paljon paremmin kuin ilman niitä.

Tein puutarhajuttuja eli pääasiassa perkasin melkein koko pihan yhtä tarhaa lukuunottamatta. Purin myös vanhan grillikatoksen puulaatat pois ja leikoin omenapuista sateenvarjomaisia ja kiskoin joka puolelle ryöppyäviä vadelmia pois. Ajelimme myös paljon pitkin maaseutua, jossa kuvailimme ja ihastelimme luontoa.

Söin kansainvälisellä ruokatorilla kameliburgerin! Se maistui oikein hyvältä; jotenkin pehmeältä ja yllättävän miedolta. (Viimeksi vastaavassa tilaisuudessa söin krokotiiliburgeria ja siinä oli vähän ikävä kalainen jälkimaku.) Kävin piiiiitkästä aikaa taidenäyttelyssä Nuutajärven lasikylässä ja voi että…! Minä niin rakastan lasia! Olen itsekin puhaltanut muutaman lasijutun, niin että tiedän miten vaikeaa se on.

Ennätin toukokuussa myös vaipua huoliin ja alakuloonkin. Valvoin yön tunteina ehkä enemmän kuin aikoihin. Huolta aiheuttaa ylipäätään elämän ohi lipuminen ja se, että kaikki vanha, johon olen niin kiintynyt, tuntuu valuvan pois (otan esimerkiksi aika raskaasti monet uudet kaavoitussuunnitelmat ja talojen tuhopoltot, kuten Tampereen Breitensteinin huvilan palon.)

Seikkailin lopuksi Helsingissä siskoni kanssa ihan antaumuksella! Päätimme kiertää metrolinjan varrella olevat kaikki vähänkin kiinnostavat kauppakeskukset ja kuuden sellaisen pikakelaus väsytti kyllä ihan totaalisesti! Nyt tiedämme minne ei enää kannata palata ja mihin palaamme varmasti. Fifty-fifty siinä kävi, eli puolet voidaan jättää jatkossa ihan unholaan. Niiden lisäksi ehdimme toki vaikka mitä muuta… mutta siitä enemmän joku toinen päivä.

Huhtikuun kooste

 

Huhtikuu tuntuu kuluneen jotenkin hirmu nopeesti. Nyt on jo toukokuu käsillä ja siitä on vain hujaus kesäkuuhun ja heinäkuuhun… 

No, huhtikuun toinen iso juttu sen lisäksi, että aika kului liian nopeasti, se että epäonnistuin täysi taloussuunnitelmassani! Eli elin yli varojeni ihan törkeesti. Onneksi takataskussa oli puskurivaraa, eli en ole ulosotossa tai mitään, mutta itseä se harmittaa. Toisaalta, virheistä oppii ja jatkossa olen tarkempi.

Huhtikuussa olin edelleen kahviloissa ja ravintoloissa enemmän kuin olin budjetoinutkaan, eli kaikenlaisia ylimääräisiä lounasjuttuja ja kakkuhengailuja tuli harrastettua.

Vaihdoin viherkasveille mullat ja pistin pari kurkkulajia itämään. Sain kasvihuoneen, joka tullaan pystyttämään vanhan grillikatoksen tilalle.

Lapsuudenkodin remppailua ja tulevien tuunailujen suunnittelua. Tätä tein jopa kahteen eri kertaan huhtikuun aikana ja silti oli aikamoinen kiire. Mutta lopputulokseen olen tyytyväinen!

Olin Spa-hieronnassa ja sain sitten parin päivän päästä muutaman viikon ikäviä suonikohjuoireita. Koetin siis mahdollisimman paljon makailla sohvalla jalat ylhäällä ja lopuksi pääsin lääkäriinkin.

Kirppistelin niin Jyväskylässä, Parkanossa, kuin lapsuudenmaisemissakin ja löysin useita vanhoja (isoja) Arabian kukkaruukkuja. En mitenkään pilkkahintaan (18€-34€) mutta kuitenkin.

Shoppailin Tuurissa! Tuoksukynttilöitä ja leffoja… olipa mukava käynti pitkästä aikaa! Samalla reissulla matkailimme asuntoautolla ja bongailimme kauniita maaseutumaisemin.

Tepastelimme Seitsemisessä ja Kauhanevalla, sekä ajelimme vähän siellä sun täällä katselemassa lintuja ja keväisiä maisemia.

Toukokuussa koetan elää talouden suhteen hillitymmin, kuopsuttelen puutarhaa ja ainakin yksi tosi mukava pikku matkakin on tiedossa!

Helmikuun kooste

 

Helmikuu on ollut fyysisesti, henkisesti ja visuaalisesti isojen juttujen kuukausi. Isommitta höpinöittä listaan tähän ne vallitsevimmat asiat, joita helmikuussa on tapahtunut.

Kahvilanotkumisia…

• Olen aloittanut uudessa työpaikassa edellisen osa-aikaisen lisäksi.

• Olen aloittanut ison inventaarion ja poistojen tekemisen eli ”kuukauden poistohaasteen.”

Tukka lyheni jonkin verran.

• Olen aloittanut tilikirjan pitämisen ja merkannut ylös kaikki menot ja kaikki suunnitelmat.

• Olen aloittanut vaihtoehtohoidot eli hyvinvoinnin kohennuksen.

Kun on mistä ammentaa; tilikirja löytyi kätköistä.

• Olen aloittanut kolesterolilääkityksen. Mun eka varsinainen lääkitys.

• Olen ottanut käyttöön moottorisängyn! Wooh!

Tosi kätevä ja riittää noin 8 vuodeksi!

• Olen hengannut hotellissa. (Marriott-viikonloppu.)

• Olen käynyt ravintoloissa ja kahviloissa.

Taas keramiikkalusikoita…

• Olen tehnyt lumitöitä vähän liikaakin olkapään mielestä.

• Olen päivittänyt viime vuonna tekemääni ravintolalistaa. (Loputonta!)

Poistoja poistoja poistoja…

• Olen vaihtanut kotiin kevättekstiilit. Piristävää!

• Olen saanut yhteyden vanhaan koulukaveriini, mahtavaa!!

Ja lisää kahvilanotkumista!

Helmikuu oli kiva kuukausi! Ja olen jo ehtinyt kertaalleen pelätä sitäkin, että kohta se kesä on ohi. Huomasin myös, että kerran viikossa pidetty ”blogivapaapäivä” oli tosi hyvä juttu! Koska pitää elämässä olla muutakin, kuin sitä että ajattelee blogia koko ajan. Maaliskuussa lisään vapaapäiviä ja niitä tulee olemaan viikossa kaksi, eli kiinteästi tiistait ja torstait (johtuen osittain myös työvuoroistani.) Aion ryhtyä myös julkaisemaan poistohaasteen tuloksia. Julkaisen niitä aina pari kolme kerrallaan ja niiden julkaisupäivät on maanantai, keskiviikko ja perjantai. Täytyy olla tilaa muillekin jorinoille, sillä en tiedä onko se poistojen esittely niin kiinnostavaa… vaikka ite oon kyllä ollu innostunu katteleen mitä muut poistaa. Kertoohan se myös siitä mitä jää. Mukavaa kohta alkavaa maaliskuuta!