Olin etukäteen bongannut Kokkolasta google mapsista kahvilan, joka syystä tai toisesta veti puoleensa. Museokierroksen jälkeen suuntasin siis Cafe Kahvipuuhun. Se osoittautuikin hyväksi valinnaksi, vai mitä mieltä olette tiskin tarjonnasta? Sitä paitsi hinnatkin on halvemmat kuin Tampereella - saatika nyt esim Helsingissä! Kahvittelun (tai siis kaakaotahan mä join) jälkeen tepastelin Kokkolan vanhaan puutalokaupunginosaan, Neristaniin. Neristan käsittää 12 korttelia, sen talot on pääosin 1810-1880-luvuilta, mutta siellä voi bongata jopa 1600-luvun rakennuksia! Tällä ja Pietarsaaren Sakatalla oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Vaikka en täälläkään bongannut kaipaamiani pikku putiikkeja tai kahviloita taikka muitakaan palveluita, niin paikka oli silti ihana. Se oli viihtyisän oloinen, hyvin hoidettu ja siitä sai sen vaikutelman, että tätä paikkaa rakastetaan. Ihan lopuksi ihmettelin mistä kuuluu jotain musiikkia ja selvisishän se, kun nurkan takaa marssi Pride-kulkue! Hupaisa fiilis, kun kaksi maailmaa, vanha ja uusi kohtaa yllättäen.




























































