Keittiöhaaveita 4

 

Tekoälyllä tehtyjä keittiökuvia.

Vaikka ykköskuvassa on maalattuja huonekaluja ja ovia, puuhella ja leivinuuni, sänky edusverhoineen, niin jollain tavalla tunnelma on epäjärjestyksessä ja kolkko. Edes kauniit astiat ei auta asiaa. Kakkoskuvassa on enemmän kuluneisuutta, mutta siitä minä vain pidän. Silti sekään ei ole ihan nappi. Kolmoskuvassa on paljon ikkunoita (!) ja verhot joka ikkunalla! Matto olisi pakko saada sängyn ja pöydän luo ainakin. Mutta pidän L:n muotoisesta huonetilasta! Neloskuvassa, vaikka onkin jostain syystä sinisempi valo, on hiukan vielä kodikkaampi tunnelma. Vai johtuuko se siitä, että pöydällä höyryää ruokaa?

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

 Vitoskuvassa on liian paljon kaiken maailman ruukkuja! Mitä minä niillä teen? Ja muutenkin joku tässä häiritsee… Kutoskuvassa on kivat kaapistot, maalatut seinät (vihdoin!), mukavan näköinen sänky ja siisti takka. Järkevämpiä astioita ja paljon valoa. Seiskakuvassa on valoa ja tilaa! Olen koettanut asettua näihin keittiöihin, mutta sieltä ei pomppaa yksi ylitse muiden, vaikka kuinka pinnistelen. Haluaisin koekäyttää keittiöitä 3, 4 ja 6.

Ärsyttää kun eksakti on häälyvä

 

Mä en vaan tajua miks yksselitteiset ihan selkeet asiat voi riippua siitä keltä kysyy. Jälleen tullaan siihen, että luottamus syöpälääkäriin horjuu. Ja mä oon kirjottanu tästä ennenkin, mutta nyt asia taas muuttuu.

Nimittäin se, miten verikokeitten tulokset menee omakantaan. Useimmat tulokset näkyy kyllä labrasovelluksessa, mutta ei syöpäantigeeni, ei koskaan. Joskus soittelin sairaalaan, että mikä oli tulos ja välillä ne antoi sen puhelimessa, välillä ei. Välillä oon ollu aivan hermorauniona, enkä oo pystyny nukkumaan, kun on pitäny odottaa viikko tai enemmän, jotta pääsen lääkärin vastaanotolle, jossa sen tuloksen sitten viimeistään saa. Viimeksi huhtikuussa olen kysynyt syöpälääkäriltä, että miksi he panttaa sitä tulosta, että olis parempi tietää huonokin tulos, kuin olla aivan pimennossa ja pelätä ties mitä. Hän selitti, että ei he laita sitä tulosta omakantaan, se on se labra, joka sen tekee. Että hän ei tiedä miksi he panttaa sitä. No mähän uskoin tän. Tänään oli sit taas se verikoepäivä ja kysyin labrasta, että voisko he laittaa sen aika pian sinne omakantaan, niin hän sanoi ei me laiteta sitä sinne, se on se syöpäosasto, joka sen tekee. Mutta nyt kun oikein ajattelen asiaa, niin jos labra laittais sen tuloksen omakantaan näkyviin, niin miks lääkäri näkis sen kuitenkin siinä vastaanotolla heti koneelta, vaikka mä en näe? Niin eiks se sillon ole se lääkäri, joka sille tulokselle jotain tekee, jotta mäkin sitten näen sen vastaanoton jälkeen? Näin mä järkeilisin. Ja ens viikolla mulla on sit taas se puistatusta herättävä syöpäkontrolli. Jeee…

Suolla Seitsemisessä

 

Viikonloppu Seitsemisen kansallispuistossa. Käveltiin molempina päivinä pitkospuilla, mutta ei valitettavasti nähty mitään eläimiä, ainoostaan kuultiin tikan naputusta ja ketun räytyvää haukahtelua. Aurinko paistoi melko kitsaasti ja lämpötila oli vain vähän nollan yläpuolella. Kesällä täällä on aina hirvee tungos, vaikka oli nytkin väkeä aamusta iltaan. Jännä, että sellaista ikiaikaista korpietikettiä ei kaikki enää tunne; tullaan tuppisuina vastaan ja vaan tuijotetaan jos heitä tervehtii. Me sanotaankin joskus, että korona taisi tuoda kaiken maailman kaupunkilaistyypit metsiin pyörimään.

Kylppärihaaveita 5

 

Tekoälyllä tehtyjä kylppärikuvia.

Tässä kokonaisuudessa aiheena on ’Kiinalainen posliini’. Kylppärit nro 6 ja 7 ovat omia suosikkejani.

1) Mikä seinälamppu ja mikä kaappi! Lampaantalja lattialla, parhautta! Mahtaako tuota kiinansinistä koukeroa olla kuitenkin vähän liikaa…

2) Koukeroa on hitusesti vähemmän, mutta silti… Verho on liian pitkä, enkä tykkää verhotangosta. Mutta lavuaaritaso on ihanan riittävä!

3) Huoneen muoto muuttui hauskasti. Mutta sininen hyppää edelleen vähän liikaa silmille minun makuun.

4) Ovatpas lamppu ja peili arkisia - muuten aika jees kylppäri. Pidän ihan sikana siitä, ettei seinien väri ole vitivalkoinen, vaan vanhanaikaisen lämmin kellertävä.

5) Kaksi erikokoista ikkunaa tuo mieleen Wivi Lönnin! Lempikasvini pilkkubegonia ikkunalla! Ja voi kuinka ihanat kaakelit täällä onkaan! Mitähän noissa myrkkylasisissa pulloissa tuolla pytyn vieressä lattialla on? MrMusclea? Ja vessaharja?

6) Kaikki on ihanasti - tai no, lampussa voisi olla vähän vähemmän takorautaa. Mutta vaaleanpunainen profiloitu boordikaakeli miellyttää aivan hirveästi.

7) Ne mystiset pullot jatkavat kulkuaan lattialla. Kaakelihylly peilin alla on ihana. Roskista en tässä vaiheessa muistanut vielä pyytää ja vessapaperia en älynnyt missään vaiheessa. Mitäpä niillä nyt tekee? Rumiakin ovat.

Tunti Raumalla

 

Viime viikonloppuna oltiin Rauman lähellä, ja koska ei olla kunnolla haahuiltu Rauman keskustassa eli vanhassa kaupungissa, noin 20 vuoteen, niin mentiin vielä ennen kotimatkaa sunnuntaina tunniksi Raumalle! Ilma oli harmaa, mutta sateeton ja meillä oli aikaakin vaan vähän, joten tehtiin tänmöinen pintaraapaisumatka. Käveltiin Kuninkaankatua, Kitukränniä ja Kauppakatua. Istuttiin hetki Wanhan Rauman Kaffe Barissa. Joskus sinne voisi mennä syömään herkullista salaattiakin, mutta nyt me tyydyttiin vain kahviin (minä cappuccinoon). Kuvien loppupäässä on myös muutama kuva Narvi-Sähkön ikkunoista, joiden joulunäkymä veti mua puoleensa kuin magneetti. Lähinnä jäätiin ihmettelemään, että miksi me ei olla käyty Raumalla joka vuosi?! Nii-in… miks, en käsitä! Asiaan pitää tehdä korjaus.

Salonkihaaveita 3

 Tekoälyllä tehtyjä salonkikuvia.

Ensimmäisessä salongissa tykkään tapeteista, ikkunoista, viherkasveista ja sohvasta. Toisessa salongissa on vielä kauniimmat ikkunat, mutta kakluuni ei miellytä sitten yhtään! Muutenkin tunnelma on jotenkin nykyaikainen ja arkinen. Ehkä hitusen kolkko? Kolmannessa salongissa on kyllä kivoja huonekaluja, kakluunikin on parempi, mutta miksi ikkunasta tuli yhtäkkiä noin tavallinen - toiveeni vastaisesti? Neljännessä sohvan verhoilu ja tapetti ovat kivoja, kakluuni on yhä parempi ja ovi - se se vasta jännä yllätys onkin! Onkohan sen takana kiviportaat oikealle ja vasemmalle vai pieni parveke? Jos haluaisin rauhallisen salongin, niin oven takana pitäisi olla parveke! Ei mitään läpijuoksua sisään ja ulos.

Salonki 1

Salonki 2

Salonki 3

Salonki 4

Salonki 5

Salonki 6

Salonki 7

Viidennessä salongissa tykkään paljon ikkunasta, huonekaluista ja tunnelmasta joka on raikas ja kepeä, mutta myös kotoisa. Kuudennessa salongissa on tosi kivat huonekalut ja ihana kakluuni! Ja niin ilmeinen kesäfiilis. Mietin vain, että mahtaako tunnelma talvella olla kylmä? Seitsemännessä salongissa on jälleen tosi ihana kakluuni! Ja huonekalut, kristallikruunu sekä tunnelma. Eniten tykkään siis salongeista 4-7, mutta minkä valitsisin jos saisin vain yhden? Luulen, että se olisi numero 5! Valintaan vaikutti lämmin tunnelma, siellä on paljon pikkupöytiä, joista pidän ja ihastuttava ikkuna!