Tämän kesän museojuna-ajelukin tuli tehtyä! Se on mulle tärkeä juttu ja nautin suunnattomasti etenkin höyryvetureista, niiden tuoksuista, äänistä, höyryistä, savusta ja kipunoista. Tänä vuonna istuttiin tosi kauniissa vaunussa, joka oli erittäin hienosti entisöity. Mutta tänä vuonna ei yllättäen ollutkaan höyryveturia, vaan venäläinen dieselveturi. Se johtui siitä, että höyryveturi olisi pitänyt katsastaa, mutta se Suomen ainoa niitä katsastava oli lomilla!
Lähtö Minkiön asemalta ensin Humppilaan ja takaisin.
Kaikki on laitettu hienoksi.
Ei ole kovin monimutkaiset aikataulut nämä.
Matkapäivänä ilmakin oli hyvin kaunis!
Tämmöinen kaksoisovi oli hieno, enkä muista ennen nähneeni sellaista junassa.
Tykkään vaunujen kaikista yksityiskohdista myös ulkona!
Laukkuhyllyt on näissä vanhoissa kauniit ja keskenään vieläpä aika erilaisetkin.
Ilmanvaihtoräppänätkin katossa on kauniit.
Maisemakin meinasi olla täydellinen.
Kovilla puupenkeillä sitä vaan on ennen körötelty tuntikaupalla.
Junassa oli myös aika väljää, joten pystyin kuvaamaan paljon.
Arvostan sitä, että tänne oli ajatuksella valittu valokatkaisijatkin.
Kahvitauko pidettiin Humppilan asemalla.
Kurkistin konttorin puolelle; upeita huonekaluja!
Minkähänlainen se ensimmäisen luokan odotussali on mahtanut olla? Jotenkin kaipaisin nykyäänkin jotain jakoa.
Nykyaika ja mennyt kohtaa hauskasti nuoren apulaisen lepohetkellä; kännykän selausta museojunan kyydissä.
Postivaunu oli vähän erilainen vaunu.
Postivaunussa postit järjestettiin määränpään mukaan hyllyyn.
Seinässä oleva laatikko on sitä varten, että ulkopuoleltakin voi jättää postiluukusta postia postivaunuun! Miten kätevää.
