.

.

29.6.2026

Kasvihuoneilmiö oli vähän muuttunut

 

Kasvihuoneilmiö - ilmiömäinen sisustuskauppa ja elämyslandia kahviloineen, on kyllä käymisen arvoinen paikka! Aukioloajat yms voit katsoa täältä. Jos asuisin kartanossa, tuollainen leijona ja huvimaja pitäisi ehdottomasti saada! Ja isot ruukut ja kasvihuone. Joista toisessa olikin nyt kanikonttori.




















Paikasta oli tullut jotenkin järjestelmällisemmin laitettu ja siellä oli ehkä vähemmän pursuavia pakkoja. Tällä kertaa mukaan tarttui kukkaruukku.


28.6.2026

Mitä tarttui käpälään Turun keskiajasta

 

Eilen kävin Turun Keskiaikamarkkinoilla tosi monen vuoden tauon jälkeen. Ensin ajatuksena oli mennä sinne tietysti yhdessä, sillä miestäkin kiinnostaa tämmöinen muinaishenkisyys, mutta osoittautui ihan mahdottomaksi löytää parkkipaikkaa asuntoautolle mistään kilometrin säteeltä. Hän sitten jätti mut Tuomiokirkon lähelle ja kaasutteli tiehensä ja tuli hakemaan kun soitin.


Ostin jo viime kesältä tuttua mustavalkosipulisoossia, luukoruja ja keramiikkataulun C’est La Fucking vie, joka sopii meidän elämäntilanteeseen just nyt paremmin ku nenä päähän.


Nähdessäni nämä nutturapuikot, eka ajatus oli, että hei tollasenhan mä ostan! Kunnes sekunnin päästä tajusin, ettei ole enää mitään nutturaa, ei moniin vuosiin, vaikka antaisin hiuksien kasvaakin.


Mun korvikset roikkuu vielä toiseks ylimmässä rivissä vasemmalla. Monet muutkin oli kauniita!


Näistäkin hypistelin monia, kunnes päädyin siihen, jonka ostin. Oikeastaan voisin ottaa noista melkein kaikki! Tämä oli virolaisen pariskunnan pöytä, mutta tekijän nimeä en huomannut ottaa talteen.


Otin kuvia vain näistä kahdesta pöydästä, enkä mistään muusta. Harvinaista mulle! Mutta nämä oli eittämättä parhaat ja kiinnostavimmat pöydät, joita tutkailin.


Tämä suloisten hiirien ja huumorin pöytä oli Johanna Korkeasaaren ’Tammen Katveessa’, josta näet enemmän täällä ja täällä.


Melkein kuolin huvitukseen kun katsoin näitä hiiriä!


Jostain syystä päätin säästellä ja ostin vain sen keramiikkataulun (joista niistäkin useampi ois voinu lähtee mukaan). Keskiaikamarkkinat jatkuu tänäänkin klo18 saakka. Mulla meni tuolla tunti, vaikka olin etukäteen aika varma, että kaks tai kolme tuntia tuskin riittää. Mutta jotenkin en jaksanut sompailla ympäriinsä, kun markkinat oli vähän hajallaan joen molemmin puolin ja eri pihoissa ja toreilla ja missä lie. Lienenkö ees löytänyt kaikkia kojuja. Yksi iso pettymys oli se, että Tuomiokirkko oli kiinni, koska siellä on jotain remppaa. Muistinkin sitten, että siellähän on just tutkittu ylhäisöhautoja.


27.6.2026

Shoppailua Fiskarsissa 4; Ruukin Aura


Mutta kaikkein eniten pidin (taas) Ruukin Aura-puodista! Jos vain yhdessä paikassa olisi ollut aikaa käydä, se olisi ehdottomasti tämä.


Kyseessä on taidekäsityön ja muotoilun osuuskunta. Tekijän nimet aina kuvan alla.


Riitta Talonpoika


Catharina Borg


Arni Aromaa


Kirsti Doukas


Riitta Talonpoika


Riitta Talonpoika


Catharina Borg


Riitta Talonpoika


Catharina Borg


Erja Huovila


Erja Huovila


Kirsti Doukas


Riitta Talonpoika


Riitta Talonpoika


Arni Aromaa


Juha Luukkonen


Riitta Talonpoika

Tälläkin kerralla Arni Aromaan ja Riitta Talonpojan työt saivat minut sfääreihin. Rakastuin noihin alkueläimiin ja leijuviin kaloihin (jollaisen ostinkin viimeksi). Myös lumikukat, (joita myös ostin viimeksi), rannekorut ja seinämaljakot saivat huokailemaan. Tällä kerralla ostin lisää lumikukkia; 2m pituisen ketjun ja erään viinipullonkorkin, josta kuva myöhemmin.

Tälle puodille hyvin lämmin suositus! Jos on kiire ja pystyt käymään vain yhdessä puodissa, niin se on tämä.



26.6.2026

Shoppailua Fiskarsissa 3; Haltijatonttu ja Tupapuoti

 

Seuraava putiikki oli Haltijatonttu. Mukavan näköisiä monenlaisia tuotteita. Erityisesti ihailin keramiikkaa ja täältä ostin myös vihdoin sitä Tiina Harjolan keramiikkaa, jota Mathildedalissa jäin kaipaamaan.


Kesällä on tosi hyvä juttu, että putiikit on auki joka ikinen päivä!


Tämän teoksen oivallus ja vitsikkyys lumoaa minut.


Keskihyllyllä Tiina Harjolan keramiikkaa. Ah! Muki lähti mukaan.


Myös muuta keramiikkaa oli tarjolla mukavasti.


Näistä roikkuvista hipsuista oli pakko ottaa kuva.


Samasta ulko-ovesta mennään myös Tupapuoti-nimiseen liikkeeseen.


En pääse irti keramiikasta, voi jestas. Miten ihanaa se onkaan!


Hauska idea koruiksi ja miten kauniit ’ketjutkin’.


Hän melkein iski silmää.


Jos olisin rikkaampi, ympäröisin itseni ja täyttäisin vaikka kartanon kokoisen tilan keramiikalla! Ostetulla ja itse tehdyllä. Tätä ruukkua jäin vähän oikeastaan kaipaamaan… ehkä ensi kerralla.

Näitä puoteja suosittelen myös! Tuotteita on moneen makuun, moneen värimaailmaan, montaa matskua ja monen hintaista. Varmasti jokaiselle jotakin.