.

.

10.6.2026

Apila-kirjasto

 

Seinäjoen kaupunginkirjasto muodostuu kahdesta rakastetusta rakennuksesta, Apila- ja Aalto-kirjastoista, jotka ovat peräkkäin ja joiden välillä on maanalainen yhdyskäytävä. Nyt käsitellään uudempaa kirjastoa nimeltä Apila.


Kirjastoon voi kulkea montaa kautta, mutta esimerkiksi tästä Aaltokeskuksen aukiolta, Aalto-kirjaston ja teatterin välistä pääsee kätevästi Apilan pääovelle.


Aaltokirjaston takaseinä ja Lakeuden Risti näkyvät kauniisti Apilan pääovelle.


Graafisia linjoja! Sisäänkäynti on monumentaalinen. Apila on valmistunut 2012, ja sen on suunnitellut JKMM-arkkitehdit, mutta se sopii todella hyvin Aallon henkeen. Muun muassa Amos Rexin taidemuseon suunnittelu on heidän kynänjälkeään.


Heti sisääntulon vasemmalla puolella on suuri ’uutisalue’, lehtisali, sekä kahvio.


Varsinainen kirjastosali on sisääntuloa alempana.


Yksi seinä on lasia ja siitä pääsee nauttimaan vanhan Aaltokeskuksen näkymistä.


Lastenosastolla on viihtyisiä ja hauskoja oleilutunneleita.


Aikuisten lukusalissa on elävä taulu, jonka kautta voi haaveellisena katsella pilviin.


Aallon muotokieleen sopivaa, mutta kuitenkin omanlaistaan.


Yksi kirjaston parhaista paikoista on keinuttelu suuren lasiseinän vieressä.


Ajantajukaan ei pääse hämärtymään.


Istumaportaikko johtaa kirjastosalista alemmas, tapahtumien alueelle, taidenäyttelyyn, musiikkiosastolle, sekä nuorison hengailuluoliin.


Lakeuden Risti on kuin varjeleva silmä, joka näkyy kauniisti moneen paikkaan.


Musiikkiosaston edessä on lattiaopaste vanhalle puolelle, Aalto-kirjastoon.


Nuorten hangailuluolasto on suosittu ja mukava, mutta myös kaunis alue.


Ja vielä yksi kohta, josta voi luoda silmäyksen Aallon vanhaan kirjastoon, ennen kuin on itse siellä.


9.6.2026

Aallon teatteri

 

Nyt katsotaan miltä Seinäjoen kaupunginteatteri näyttää.


Kaupungintalon kakkoskerroksen takaovelta nähtynä.


Teatterin on suunnitellut Alvar ja puolisonsa Elissa Aalto.


Teatteri valmistui muista Aaltokeskuksen rakennuksista poiketen vasta 1987.


Samoja Aaltomaisia aineksia täälläkin; selkeitä linjoja, tyylikkäitä valaisimia, sauvatiiliä.


Tärkeässä roolissa täälläkin on tilan tuntu ja valo.


Ihania valaisimia, kuten Aallolla aina.


Täydellisen Aaltomainen värimaailma ja tarkoin valitut huonekalut.


Ikkunoista voi katsella kaupungintaloa, Lakeuden Ristiä, sekä kirjastoa.


Teatterin 120-paikkainen ravintola.


Teatterista löytyvät mm Alvar-sali ja Elissa-studio.


Jopa tämä valaisinklassikko löytyy ala-aulasta. Sen vieressä voi levähtää penkillä ja ihailla näkymiä.


Ulkona sauvatiilet ja säleikkörakenne nivovat Aaltokeskuksen rakennuksia yhteen.


8.6.2026

Upeita kohtaamisia

 

En tiedä, koettaako henkimaailma lähettää ympärilleni nyt roppakaupalla hyviä ihmisiä ja hyviä kohtaamisia, mutta sellainen oli taas viikonloppuna!


Tuntuu kuin olisin kohdannut kadoksissa olleen sisaren! Ryhdyimme melkein heti juttelemaan syvästi ja sitten istuimme ja puhuimme ja puhuimme kello neljään saakka yöllä. Enkä minä ole valvonut niin pitkään enää vuosikausiin! Oli hassu olo; en ole koskaan tavannut ihmistä, jolla on niin samanlainen logiikka ja samantyyppinen mieli (varmaankin adhd) kuin minulla. Se on hyvin hyvin harvinaista. Että jonkun laskupääkin on samanlainen ja laskemislogiikka myös. Omituista!

Tällaisista kohtaamisista saa energiaa ja valoa ihan tavattomasti.


7.6.2026

Aallon kaupungintalo

 

Seinäjoen kaupungintalon suunnittelukilpailun voitti tietenkin Alvar Aalto. Kaupungintalo muotokieli muistuttaa flyygeliä ja se valmistui 1962.


Flyygelimuodon näkee parhaiten sivulta päin, esimerkiksi tästä kirjaston edestä.


Samaan Aaltokeskukseen kuuluu myös Lakeuden Risti.


Aukion reunoilla on kaupungintalon ja kirkon lisäksi Aallon teatteri ja kirjasto ja hiukan taaempana myös virastotalo, jotka ei näy kylläkään ihan tässä kuvassa, sillä niistä tulee omat julkaisut.


Kaupungintalon takaosa on hyvin tyylikästä Aaltoa sekin. Tämä länsisiipi on alunperin suunniteltu kaupunginjohtajan asunnoksi, mutta muutettu työtiloiksi 1970-80-luvuilla.


Keraamiset sauvatiilet Aalto oli kehittänyt Kelan pääkonttorin suunnittelun yhteydessä 1953-1956.


Kaupungintalon takaa pääsee ylätasanteelle.


Säleiköt ja sauvatiilet yhdessä - toimiva kokonaisuus!


Pääsisäänkäynnin edustalla on pilarihalli


Kirkko on saanut muotonsa ruumisarkusta, kirjasto taas avoimesta kirjasta, kaupungintalo flyygelistä.


Ja sitten kurkistus kaupungintalon sisätiloihin. Ala-aula.


Puhtaat pinnat ja yksinkertaiset linjat.


Valaisimet ja valkoisin sauvatiilin koristellut pylväät ala-aulassa.


Toisen kerroksen ylä-aula.


Valtuustosalin tyylikkäät valaisimet ja istuimet.


Seinäjoen vaakunassa kuvataan vanhan vesitornin sakaroita.


Ihailen näiden tuolien linjoja.


Valon kajastus valtuustosalissa on upea.


Tunnelma on kuin aika olisi pysähtynyt. Ja tuoksukin on omanlaisensa.


Ovenkahvat! Näitä kuulemma jopa varastetaan ovista.


Yksinkertaiset värit, muodot ja hillitty määrä huonekaluja. Se riittää.


Kaupungintalon piirustukseen heijastuva sisätila.


Näkymän kruunaa takaseinän ikkunoiden säleikkö.


Kaunista kaidelinjaa.


Lähes kaikki Aaltomaiset elementit samassa kuvassa.


Nämä linjat - kaikkiin neljään suuntaan - lumoavat.


Jos asuisin funkistalossa, niin sauvatiiliä olisi pakko saada omiinkin seiniin!


En kyllästy näihin koskaan!


Musta vai valkoinen…


Ja lopuksi voi vaikka levähtää ala-aulan tuoleilla, selata Seinäjoki-oppaita ja suunnata fiilistelemään lisää Aallon rakennuksia.