Sukupuuta penkoessani olen törmännyt välillä todella omituisiin nimiin! Joskus nimen valintaan vaikutti pidetty pappi, jonka nimi annettiin monelle uudelle seurakuntalaiselle. Joskus valintaan vaikutti hieno kartano lähimailla, jonka asukkaiden ulkomaalaisvivahteisia nimiä annettiin torppien lapsille. Yleisesti nimiä annettiin kuitenkin raamatun mukaan, hiukan muokaten Suomalaiseen suuhun sopivaksi tietysti.
Nyt haluan kuitenkin vähän kertoa Matildan äitipuolen sisarussarjasta, vuosina 1816-34 Hausjärveläiseen torppaan syntyneistä lapsista. Ewa Kristiina, Matildan äitipuoli, oli perheen nuorin tytär. Siinä vaiheessa vanhempien nimivarasto oli ehkä vähän jo tyrehtynyt, sillä nuorimmaiselle on valittu pitäjässä aika suosittu nimi. 1830-luvulla nimi annettiin 13:lle lapselle. Myös naapuripitäjissä nimi on ollut tasaisesti suosiossa jopa 1770-luvulta lähtien. Hausjärvellä nimiyhdistelmää on kuitenkin alettu käyttää jo 1760-luvulla.
Mutta entäpä Ewa Kristiinan 7 vanhempaa sisarusta? Kulkekaamme ajassa taaksepäin kronologisessa järjestyksessä. Ewa Kristiinan 4 vuotta vanhempi veli sai nimekseen Manasse. Nimi oli jonkin verran suosittu lähipitäjiä myöten aina 1800-luvun alkuvuosista saakka, saavuttaen kuitenkin Hausjärvellä suorastaan hurmioituneen suosion. 1830-luvulla nimi annettiin tässä yhdessä seurakunnassa peräti 51 pojalle! Samaan aikaan nimi annettiin Janakkalassa vain kuudelle ja Lopella kymmenelle vauvalle. Muissa naapuripitäjissä lukema oli vielä vähäisempi.
Manassen 2 vuotta vanhempi isoveli taas oli nimeltään Ananias. Nimen käyttäminen alkaa naapuripitäjässä Mäntsälässä 1700-luvun lopulla. Sitten seuraa tauko, kunnes nimi palaa 1810- ja 20-luvuilla jonkinasteiseen suosioon. Hausjärvellä nimi annetaan kuitenkin vain kolmelle pojalle 1820-luvulla. 1830-luvulla nimen suosio kasvaa seitsemään. Nimi ei siis ole mikään kovin suosittu muotinimi.
Ananiaksen 2 vuotta vanhempi sisar merkitään kastettujen kirjaan nimellä Janette! Nimi on ensimmäinen laatuaan koko lähitienoolla. Hausjärvellä annetaan seuraavana vuonna toisellekin tytölle nimeksi Janette ja sitten seraavan kerran kymmenen vuoden kuluttua eräälle lapselle muodossa Maria Jeanette. Mäntsälässä eräs lapsi saa nimen Serafia Jeanetta vuonna 1847. He ovat olleet harvinaisuuksia, joiden nimi on muutettu suuhun sopivammaksi aika pian. Tätä meidän Janetteamme alettiin kutsua Johannaksi. Nimi tai sen muunnokset (Jeana, Jeanette jne) on hyvin harvinainen koko maassa.
Janetten kolme vuotta vanhempi sisar sai nimekseen Agaphia! Tämä on nimien kirjossa varsinainen kummitus. Ainoat Agaphiat koko maassa syntyvät Hausjärvellä. Meidän Agaphiallamme on olemassa vain yksi kaima, joka on 13 vuotta nuorempi. En tiedä miten häntä on kutsuttu. Ehkä Piiaksi? Hänen jälkensä katoavat minulta toistaiseksi siihen, että hän muuttaa 17-vuotiaana Porvooseen. Mistä lienee nimi lennähtänyt vanhempien mieleen?
Agaphian kolme vuotta vanhempi sisar on nimeltään Ulrica Akphelina! Minun tietojeni mukaan hänellä ei ole koko maassa ainoaakaan kaimaa koskaan. Varsin pysähdyttävää! Voisi kuvitella, että häntä sanottiin Ulriikaksi tai Heliksi tai Helinäksi. Mutta hänen nimensäpä muuttuu rippikirjoissa myöhemmin muotoon Aqvillina! Varsinainen yllätys on kuitenkin se, että nimi Aqvillina muunnoksineen (Aquilina, Aqvelina jne) on varsin suosittu Hausjärvellä, Iisalmessa, Kuopiossa, Kärkölässä, Lopella, Mäntsälässä, Nilsiällä, Pornaisissa, Pusulassa, Rengossa ja Vihdissä! Muuallakin nimeä esiintyy. Näyttää kuitenkin siltä, että Hausjärvellä hurja suosio alkaa meidän vuonna 1820-syntyneestä Ulrica Akphelina/Aqvillinastamme. Hänen jälkeensä kahdenkymmenen vuoden aikana seurakunnassa kastetaan 10 Aqvillinaa. Kummallisia ovat nimimuodit, etenkin kun Aqvillina kuulostaa minusta yskänlääkkeeltä...
Ulrica A:n kaksi vuotta vanhempi isosisko on hiukan arkisemmin nimeltään Hedvig Helena. Kaunis nimipari ja jo aikanaa suosittu. 1820-luvulla nimen sai peräti 40 Hausjärveläistä lasta. (Historiankirjojen hakuohjelma Hiskin tilasto ei ole ihan aukoton, sillä Hausjärven kastettujen luettelot puuttuvat vuosilta 1815-18, johon aikajaksolle tämä meidänkin Hedvig Helenamme sijoittuu.)
Sisarussarjan vanhin, pari vuotta Hedvigiä vanhempi, on nimeltään Maja Christina. Kirjoitan nimet tässä siihen muotoon johon ne on kastettujen luettelossa merkitty. "Maja" on siis luonnollisesti lausunnaltaan Maija. Ja Christiina on käytännöllisesti Tiina/Stiina, eli häntä on sanottu todennäköisesti Maija-Stiinaksi. Nimipari on erittäin yleinen joka puolella Suomea 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Ensimmäinen löytämäni tällä nimellä kastettu lapsi syntyy Helsingissä 1701.
Monesti tapana oli antaa lapselle vanhempiensa ja isovanhempiensa, usein myös setiensä ja tätiensä nimiä. Tässä sisarussarjassa äitinsä nimeä Ulrica, edustaa yksi lapsi ja isänsä Christianin nimeä, edustavat kaksi Christiinaa/Kristiinaa. Myös isän isä on Christian ja isän äiti Maria, joka jatkuu Maja-nimessä. (Marian kutsumanimi oli useimmiten myös Maija.) Äidin vanhempien nimistä minulla ei ole vielä varmuutta.
Ihmetykseksi jää, mistä nimet Janette ja Agphia on keksitty? Nimelle Akphelina voi antaa selityksen se, että pappi on kirjoittanut väärin kuulemansa "Akvillinan", tai vanhemmat ovat sanoneet haluamansa nimen hiukan väärin. Tai sitten he ovat todella tarkoittaneet muokata nimeä erikoisemmaksi. Näitä miettiessä kokoan "lihaa luiden päälle" eli rakennan sukupuusta muutakin kuin nimi-vuosiluku-luettelon. Henkilöistä tulee elävämpiä ja joskus jonkun esivanhemman teon motiivikin ratkeaa kuin itsestään, kun asioita tutkii laajemmin ja vähän pyörittelee mielessään.