Kaukaisuudessa

Kun mieli elää muissa maailmoissa, on vaikea irrottautua tähän päivään. Minä olen kiihtyvällä vauhdilla tutkinut ja löytänyt, välillä kuin ihmeen kaupalla sattumalta, välillä ystävien avustuksella, uusia tietoja sukupuuhun. Ajatukseni pyörivät pääasiassa Matildan lapsuudenkodissa.

Voisin kertoa vähän tarkemmin taustoja, sillä luulen että olen niitä vain hipaissut joskus blogissani. Matildan äiti ja isäpuoli olivat asettuneet asumaan Helsinkiin 1849. Saman vuoden kesällä Matildalle syntyi pikkusisko, Hilma. Myöhemmin perhe asuu Kruunuhaassa, lähes vastapäätä Ruiskumestarin taloa (joka on museoituna ja kaunis kuin mikä!). Matildan isäpuoli eteni rakennusmestariksi ja työn myötä perhe joutui silloin tällöin muuttamaan. He olivat kuitenkin kirjoilla Helsigissä, mikä vaikeuttaa heidän seuraamistaan aika tavalla.

Isäpuoli, Frans, sai työsarakseen Muroleen kanavan rakennustyömaan Ruovedellä 1850-luvun alussa. Ilmeisesti perhe osittain oleili Ruovedellä, tai sitten he eivät kaikki muuttaneet oikopäätä Ruovedelle, sillä Matildan äiti Johanna oli taas raskaana. Hän synnytti Helsingissä pojan, Frans Ludvig Richardin alkuvuodesta 1851. Perimätiedon mukaan poika oli jollain tapaa vaikeasti vammainen, eikä elänyt kauaa. En tiedä kuoliko hän Helsingissä vai Ruovedellä, mutta siitä päätellen, että hänen kuolemastaan ei mainita Helsigin kirjoissa mitään, hän kuolee Ruovedellä, mutta koska perhe oli kuitenkin edelleen kirjoilla Helsigissä, Ruoveden pappi ei merkinnyt häntä kuolleitten luetteloon; eihän hän ollut seurakuntalainen!

Tammikuussa 1854 perheen elämä Ruovedellä mullistui, perheen äiti Johanna kuolee. Kanava on lähes valmis, perheen pitäisi muuttaa takaisin Helsinkiin, mutta kaikki kääntyy ylösalaisin. En ehkä koskaan saa tietää mihin Johanna kuoli, sillä häntäkään ei ole merkitty kuolleitten luetteloihin, samasta syystä kuin aikaisemmin ei Matildan pikkuveljeä. Sattumalta löytämästäni Johannan perukirjasta kuolinaika ja -paikka vasta selvisivät.

Matilda täyttää 10 vuotta samana keväänä. Hän asuu ainakin jonkun aikaa Leena-mummonsa (Johannan äidin) ja tätinsä Miinan kanssa Lielahdessa silloisen Ylöjärven alueella, aivan Tampereen kupeessa. Missä Hilma sitten asuu tänä aikana, ei ole mitään tietoa. Mahdollisesti hänkin asuu Lielahdessa, sillä tuskin hän työssäkäyvän isänsä luona voi 5-vuotiaana yksin asua. Saattaahan perheessä olla palvelijakin, mutta silloin Matildakin asuisi heidän kanssaan Helsingissä. Suvun kirjeistä päätellen Matilda asuu kuitenkin Lielahdessa.

Fransin seuraava (tiedossani oleva) työmaa on Helsinki-Hämeenlinna-rata 1858-62, jona aikana hän ilmeisesti tutustuu Hausjärvellä erään talon tyttäreen, Ewa Kristiinaan, joka on Fransia 11 vuotta nuorempi. He avioituvat joulukuussa 1858. Matilda on muuttanut jo saman vuoden keväällä pois Helsingistä, takaisin Lielahteen, jossa hänen mummonsa ja tätinsä vielä asuvat. Tosin Miina-täti menee naimisiin nuoren (14 vuotta Miinaa nuoremman!) ja hurvittelevan Tamperelaisen kello- ja kultasepän kanssa loppuvuodesta 1858. Siitä ei tule pitkää sukutarinaa; onni kestää vain 10 vuotta...

Fransin ja Ewa Kristiinan perustama perhe elelee mukavasti Helsingissä, etenkin kun Frans on saanut pestin Uspenskin Katedraalin rakennustyömaalle 1862. Perheeseen syntyy tasaiseen tahtiin pienokaisia; Kaarlo 1861, Frans Alfred 1864, Olga Maria 1867, Alma Kristiina 1870 ja Elin Elisabet 1873. Perhe muuttaa jälleen; Lappee, Aura ja jälleen Helsinki. Vuonna 1878 perhe on jälleen siinä katastrofaalisessa pisteessä, jossa äiti on kuollut ja pienokaiset jäävät puoliorvoiksi. Isosiskot Matilda ja Hilma ovat jo perustaneet omat perheensä.

Kaarlosta kasvaa aikanaan pulska ja arvostettu virkamies joka avioituu äidin puoleisen serkkunsa Matildan kanssa. Frans Alfredista tulee kirjansitoja, mutta hän kuolee vain 24-vuotiaana lavantautiin. Olga ehtii kokea nuorena monia surullisia asioita, kunnes elämä kääntyy hyväksi. Elin kuolee juuri yksivuotispäivänsä jälkeen hinkuyskään. Kotona on lopulta vanhan isänsä kanssa enää Alma, joka saattelee isänsä hautaan 1893. Sen jälkeen Alma muuttaa veljensä luo ja tutustuu siellä tulevaan mieheensä. Mutta näiden sisarusten elämä tästä eteenpäin onkin sitten aivan oma lukunsa. Ja heidän jälkeläisiään minä nyt tutkin, saadakseni yhteyden moniin sukulaisiin; äitini kolmansiin serkkuihin, jotta voisimme yhdessä rakentaa tätä palapeliä eheämmäksi kokonaisuudeksi!