.

.

31.7.2022

Hietaniemen hautausmaat


Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa… 

Levähdyspaikka Ortodoksihautausmaan puolella.

Mauno Koivisto, presidentti.

Urho Kekkonen, presidentti.

Toivo Kärki, säveltäjä.

Aidattu hauta jossa muistelupenkki.

Kukkavaras itse teossa…

Edvin Laine, ohjaaja.

Alvar Aalto, arkkitehti.

Eero Erkko, poliitikko ja sanomalehtimies.

Tapio Wirkkala, muotoilija.

Suuri muistomerkki puiden katveessa.

Toivo Kuula, säveltäjä.

Paavo Liski, näyttelijä.

Åke Lindman, näyttelijä.

Jack Witikka, ohjaaja, Tea Ista, näyttelijä.

Essi Renvall, kuvanveistäjä.

von Knorringin näyttävä kivi.

Karl Bergbom, suomalaisen teatterin perustaja ja johtaja.

Mika Waltari, kirjailija.

S. Puurunen, ohjaaja, E-K. Volanen, näyttelijä.

Leif Wager, laulaja, näyttelijä.

Sophie Mannerheim, ylihoitaja, marsalkan sisar.

von Kraemerin hauta puiden syleilyssä.

Sanmarkin upea näyttävä hautamuistomerkki.

Sakari Topelius, kirjailija, yliopiston rehtori.

Ella Eronen, näyttelijä, lausuntataiteilija.

Timo Sarpaneva, taideteollinen muotoilija.

Hugo Simberg, taidemaalari.

Jonas Litonius, huonekalutehtailija, verhoilumestari.

Aurora Karamzin, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja.



30.7.2022

Lapinlahden mielisairaala

 

Lapinlahti on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala, joka on valmistunut 1841. Aluksi hoitomuotona oli lähinnä eristys ja päätavoitteena oli potilaiden ja henkilökunnan suojeleminen väkivallalta. Ensimmäinen ylilääkäri Fahlander halusi kokeilla hoitoa ilman pakkokeinoja, mutta kokeilut loppuivat henkilökunnan vastustukseen. Aluksi pakkokeinoina käytettiin mm kahleita, pakkopaitoja ja jalkarautoja. Toinen ylilääkäri Saelan keskittyi botanistina sairaala-alueen elävöittämiseen. Kolmas ylilääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen veli) luopui pakkokeinoista, uudisti hoitoa inhimillisempään suuntaan ja keskittyi henkilökunnan koulutuksen kehittämiseen.



















Lapinlahden sairaalatoiminta loppui 2008. Nykyään tiloissa toimii mielenterveyspalveluita ja työhuoneita taiteilijoille ja yrityksille. Tilajakamo on osuuskunta sairaalan pohjoissiivessä ja siitä voit lukea lisää täältä.

Vaeltelin sairaalan alueella tunteja. En kokenut siellä ahdistavaa tunnelmaa. Paitsi ehkä siinä vaiheessa, kun istuin eräässä käytävässä puolisen tuntia kirjoittamassa ja muutama henkilö tuli sisään käytävän päätyovesta avaimet kilisten ja marssi käytävää eteenpäin askeleet raskaasti kumahdellen. Silloin mietin, ovatko potilaat tunteneet samaa pelonsekaista kammoa noita lähestyviä askeleita kohtaan… sellaista pelkoa, joka tuntuu jalkapohjissa sähkönkaltaisina väreinä? Kenties. En tiedä miksi ne minua pelottivat, olin siellä ihan kuin kuka tahansa ohikulkija.

Sairaalan puutarha oli kuitenkin erityisen ihana. Puutarhan laidalla olevat kalliot kutsuivat minutkin istumaan hetkeksi itsekseni ja kirjoittamaan vähän lisää. Katselin verkkaisesti merenlahtea ja sen toisella puolella lepäävää Hietaniemen hautausmaata. Kaiken kaikkiaan olin hyvin vaikuttunut puutarhan lisäksi sisätiloissakin joka puolella kasvavista viherkasveista! Toivon, että rakennukset saadaan jatkossakin pysymään käytössä ja niistä pidetään huolta. 

Täällä kannattaa poiketa vaikkapa kahvilassa, picnicillä tai ostoksilla. Sairaalan kirppis ei tosin ollut auki sinä päivänä, kun minä siellä kävin, eikä käsityöläispuoti siihen aikaan kun minä sen ohi kuljin. Sairaalamuseo, johon olin varsinaisesti menossa, oli hajautettu ympäri käytäviä, eikä henkilökuntaakaan varsinaisesti enää ollut. Minulle sanottiin kahvilassa, että kävijöitä oli niin vähän. Tämä käynti sairaala-alueella oli yksi hienoimmista seikkailuistani tällä Helsingin matkalla!


29.7.2022

Hotelli Clarion Helsinki


Kunnon oleilu Helsingissä tekee kyllä välillä terää! Yleensä käyn pääkaupungissa kerran vuodessa, mutta nyt on ollut taukoa. Siksi oli tosi mukava viettää täällä muutama rentouttava päivä ilman mitään kiireitä. Hotelliksi valikoitui Jätkäsaaren Clarion, jossa en olekaan aikaisemmin käynyt. Varasin hotellin soittamalla hotelliin suoraan, sen sijaan että tekisin varauksen jostain järjestelmästä, koska voin puhelimessa kysyä mieleen pälkähtäviä kysymyksiä ja toisekseen varaaminen on näin vähän halvempaa. Huonetta ei voinut valita tarkasti varatessa, vaan se kuulemma selviää vasta tullessa hotellille. Olisin halunnut huoneen mahdollisimman ylhäältä, mutta sain sen kerroksesta 8, joka sekin on kyllä hyvä. Siis puolivälistä.


Saavutettavuus hotellilla on hyvä. Aseman edestä hyppäsin ratikkaan numero 7 ja hotellin edessä pysäkillä nimeltä ”Huutokonttori” hyppäsin pois. Ensin täytyy tietysti hankkia jostain lippu, mutta sekin käy kätevästi esim aseman R-kioskilla, (joita on useita) joka myy mm niitä tavallisia paperisia turistilippuja niin monelle päivälle kuin tarvitset. Lipulla voit sitten ajella niin paljon kuin haluat!


Hotellin respa oli erittäin palveluhenkinen ja hyvä. Palvelu oli ystävällistä ja pieniäkin ongelmia pyrittiin ratkomaan heti. Sitä paitsi saimme alennustakin, joka ei varaushetkellä ollut onnistunut. Respa löysi nimeni Nordic Choice Clubin listalta ja kolmen yön hinnasta tipahti heti 120€ pois. Mahtavaa!


Huone oli kulmahuone, josta on näkymä kahteen suuntaan kohti merta ja Jätkäsaaren uusia taloja. Huone oli pienehkö, mutta riittävä kahdelle. Tavallisia tuoleja olisi silti voinut olla kaksi yhden sijaan, eikä kaksi nojatuoliakaan olisi pahitteeksi. Henkarivaatekaappia ei ollut, mutta sen sijaan minibaarin yläpuolella oli pieni hyllykaappi. Henkaritila oli avoin ja hyvin kapea; neljän henkarin kokoinen. Seinässä oli pieni naulakko takeille. Kylppäriin, jossa oli muuten amme, olisin toivonut ainakin pari naulakkoa lisää! Lavuaarin tulppamekanismi ylitti aivokapasiteettini rajat ja jouduin irroittamaan metallitulpan, jotta sain vedet pois lavuaarista.


Urbaaneja auringonlaskuja saattoi ihailla suoraan sängystä. Pimentävillä verhoilla huoneen sai halutessaan hämäräksi. Toisessa ikkunassa oli lisäksi kaksoiskisko, jossa oli valoverho.


Yleensä hotelleissa on joku infokansio, josta selviää käytännön asioita, kuten aamiaisaika ja -paikka, saunaosaston systeemit ja ties mitä kaikkea muuta. Täällä oli kyllä kansio, mutta sen sisällä oli ainoastaan room service-hinnasto! Annoin asiasta palautetta lähtiessäni ja respa lupasi ottaa asian heti ehdotuslistalle. Tunsin itseni nimittäin vähän maalaistolloksi, kun jouduin esim pähkäilemään millä varustuksella sinne saunaosastolle ja altaalle mennään. Kokeilemalla selvisi, mutta info olisi silti aina paikallaan!


Oma lukunsa on sitten se, miten monella kielellä olemassa olevat ohjeet on kirjoitettu (vaikkapa ne saunan säännöt pesuhuoneen seinässä). Ällistyttävää kyllä, täällä ohjeita oli vain englanniksi. Kuulin hotellilla ainakin seitsemää kieltä ja totesin omin silmin, että englanninkieliset ohjeet eivät tavoita kaikkia kieliryhmiä. Kummallinen puute tämän kokoisessa hotellissa keskellä Helsinkiä!


Hotellin alakerrassa on Kitchen & table-ravintola, jota netissä suitsutetaan kovasti. Ruoasta kiinnostuneena ihmisenä haluan tietysti tsekata tällaiset paikat aina mahdollisuuksien mukaan. Vaan nyt on pakko sanoa, että tämä ravintola tuotti pettymyksen! Ensinnäkin lista sekä lounaalla, että illallisella oli ihan liian suppea ja sisälsi samoja ruokia. Pieneen nälkään valitsin ensimmäisenä iltana friteerattua kanaa ja aiolia, jonka kylkeen tuli raastesalaattia. Annoksen koko oli ihan jees, mutta sen maku ei tehnyt kerrassaan mitään vaikutusta! Ounastelen, että monen pikkupaikkakunnan kapakassakin on parempi ruoka. (Myöskään seuralaiseni ei ollut vaikuttunut Makrilliannoksestaan.) Aamupala sitä vastoin oli valikoimaltaan laaja ja hyvä! Tosin sielläkin jouduin aluksi pyörimään hölmönä sinne tänne, kun en tajunnut mistä aloitetaan. Ruokaa sai liian monelta pisteeltä, eikä kylttejä ollut missään. Turistille pitää kuulkaas vääntää RAUTALANGASTA!


Hotellin ylimmässä (16.) kerroksessa on hieno baari nimeltään Sky Room, josta voi tsiigailla kahteen suuntaan kohti Helsingin keskustaa. Toisessa tornissa samalla tasolla on saunaosasto näköalaikkunoineen ja kattoterassilla oleva uima-allas. Sauna on erikseen miehille ja naisille, mutta allas on yhteinen. Korkeanpaikankammoisen kannattaa ehkä miettiä meneekö tähän hotelliin ollenkaan. Minä kyllä toisaalta kärsin korkeanpaikankammosta, mutta jostain syystä ainoastaan uima-altaan toisessa päässä, jossa altaan lasinen lattia on tyhjän päällä, sain vähän puistatuksia. Muualla koin oloni turvalliseksi.


Ihan semmoista perinteistä kahvilaa makeine ja suolaisine paloineen kaipasin tänne kovasti. Ravintolasta saa toki ostaa kahvia, mutta ei se oikein ollut sama asia. Meillä kävi esim pari kertaa vieraita ja kahvila hotellilla olisi ollut niin hyvä juttu! Vinkkinä; lähistöllä on kyllä useita kahviloita ja ravintoloita, joista esim Nepalilainen ravintola on aivan taatusti hyvä kokemus laajoine maukkaine valikoimineen ja hyvin ystävällisine palveluineen. Myöskin sushipaikkoja löytyy; niistä ”Koi” oli suositeltava kokemus! En ole niin hyvää sushia ennen syönytkään. Ja hotellin kulmilla on myös tavallinen K-Market, josta voi hakea lisäyksiä päivän herkkutarjontaan. Itse totesin esim salaattibuffetin hyväksi lisäpalaksi päivään kuin päivään.


Yksi hotelli outo puute on se, että siellä ei ole minkäänlaista loungea, kuten tämäntasoisissa hotelleissa yleensä on. Sky Room aukeaa arkisin (ma-to) vasta illalla klo 18.00. Living Room on auki vain pe-la. Erinäisiä erikseen varattavia kokoustiloja on sitten sitäkin enemmän. Toki aulassa on muutamia pöytäryhmiä Aalto-tuoleineen ja sohvineen, mutta siihen se sitten oikeastaan jääkin.


Hotellissa oli jaossa ”We speak gay”-esitteitä ja ikkunassa on sateenkaarikin. Jäin miettimään sitä, että onko tässä kyseessä sateenkaaripesu, vai tarkoittaako tuo nyt ihan konkreettisesti jotakin? (Tätä asiaa en selvittänyt respasta lähtiessä.) En ole ihan varma ymmärränkö, mistä tässä ylipäätään on kyse. Siis Suomessa, joka on länsimainen edistyksellinen maa! Että mahtaako täällä edes olla hotelleja, jotka eivät suostu varaamaan huonetta kahdelle miehelle tai kahdelle naiselle? Meitä ei ole ainakaan heitetty ulos mistään, kun olen ystävättärieni kanssa matkustellut eri hotelleissa. Ja mitä muuta palvelua homo- tai lesboparit mahtavat haluta? En siis käsitä.


Loppulausahdus ja yhteenveto. Jos haluat katsella Helsingin kattojen ylle, niin mene ihmeessä tähän hotelliin. Huoneet eivät ole mitenkään hirveän kalliita. Palvelu oli koko ajan ystävällistä. Jos haluat mennä saunaan ja uimaan kaikessa rauhassa aamulla klo 7, niin mene, sillä se ON elämys! Mutta varaudu siihen, että lounas ja illallinen kannattaa syödä muualla. Hotellilta on helppo liikkua suoraan Helsingin ytimeen ja laivalta tullessa hotelli on aivan lähellä satamaa. Jätkäsaari tosin on yhtä suurta rakennustyömaata vielä vuosia ja herkimmät voivat häiriintyä viereisellä tontilla raikaavista työkoneista. Liikennekin on sataman takia melko jatkuvaa ihan hotellin vieressä kulkevalla tiellä. Se ei tosin ainakaan meidän kerrokseen kuulunut häiritsevästi. Itselle ei jäänyt sellaista oloa, että tänne on pakko palata. Annan tälle silti edelleen mahdollisuuden, mutta suunnilleen keskivertona se ei loikkaa ihan lemppareihini. Kasin tasolla liikuskellaan.