Laukkuja, osa 49

 

Tämä laukku on uusin vintagehankintani, eli ostettu Helsingistä viime kesänä. En tietysti olisi saanut ostaa yhtään uutta vintagelaukkua, mutta en vaan voinut vastustaa kiusausta! Kai sitä nyt leidi laukkuja tarvitsee. Laukku on käärmekuvioista nahkaa (ihan en ole varma onko se siis aitoa käärmeennahkaa, vai jotenkin kuvioitua muuta nahkaa) ja se on 1930-40-luvulta.

Laukku on tyylikäs ilman sen kummempia krumeluureja ja punainen väri miellyttää silmää myös.

Laukku ei ole kovin iso, mutta ei mikään minimaalinenkaan. Sen sisävuori on mokkanahkaa ja sisuksista löytyy yksi vetoketjutasku ja kaksi pientä avotaskua. Ihan pientä kulumaa laukussa on, mutta eipä tuommoinen ole mua koskaan haitannut. Tästä tulee juhlapäivien käyttölaukku!

Laukkuja, osa 48

 

Tässä tulee yksi kauneimmista ja rakkaimmista laukuistani!

Olen ostanut tämän osto- ja myyntiliikkeestä 1990-luvulla. Tiedän, että laukun on omistanut ennen minua Tamperelainen opettajatar Meeri Ahola. Minä pidin laukkua kun menin naimisiin. Arvelen laukun olevan silkkiä sisältä ja ulkoa. 

Sisällä laukussa on kaksi avointa sivutaskua.

Ja tekijänleima! ”Made in Italy for SUSAN London”

Lukkomekanismissa on helmiäiskoristeet.

Ja sisällä laukussa on pieni silkkinen kirjekuorimainen irtotasku! Tässä laukussa on paljon kauniita yksityiskohtia. En ole malttanut käyttää laukkua montaa kertaa ja pidän sitä vastakin kuin kukkaa kämmenellä.

Laukkuja, osa 47

 

Anopin tekemä tuohilaukku!

Laukku on koriste, koska se on vähän huonossa kunnossa. Tuohiesineitä pitäisi pitää silloin tällöin kosteana, jotta ne ei kuivu ihan koppuraan, kuten tämä laukku on tehnyt. Laukku on kulunut ja hiukan rikki myös. Mutta siitä näkee sen valtavan hienon taidon, jota käsistään kätevä ihminen voi hallita! En tiedä onko malli uniikki, vai onko laukku tehty esim jossain kurssilla tai jonkun vanhemman mallin mukaan. En myöskään tiedä millä vuosikymmenellä laukku on tehty, mutta anoppi oli syntynyt 1920-luvulla, joten aikaisintaan se on tehty ennen sotia. Jos laukku olisi käyttökunnossa, voisin sen sipaista olalle jonnekin kesäjuhliin tai kesäfestareille.

Laukkuja, osa 46

 

Tämä laukku on varsinainen harvinaisuus; sen materiaalina on hylkeennahka!

Löysin tämän monta vuotta sitten jonkun maalaiskunnan pieneltä kirppikseltä ja pakkohan se oli ostaa. En tiedä miten vanha laukku on, mutta koko ajan mulla on jossain takaraivossa ajoitus ”1920-luku”, jostain ihmeen syystä. Laukku saattaa olla teetetty tai jopa itse tehty, ainakaan ei ikinä ole tullut vastaan samanlaisia tehtailtuja laukkuja.

Vaikka laukussa on ulkopuolella kulumaa, niin sisältä vuorikangas on hyvin siisti. Pidän tuosta punotusta remmistä! Mahdollisesti kyseessä on täysin uniikki laukku. Tämä saattaa kyllä vähän mennä kategoriaan ”museokamaa”, mutta saatan tätä joskus spesiaalitilanteissa käyttääkin.

Laukkuja, osa 45

 

Jes, viimeinen tekonahkalaukku! Ihmettelen itsekin miksi mulla on muovin vihaajana näin monia tekonahkalaukkuja. Niiden tuntu on aivan erilainen kuin aidon nahkalaukun ja ikääntyessään ne vähän tahmaantuvat, kun muovi vanhenee. Ja mulle vaatteessa ja asusteessa tärkeää on myös tuntu!

Toisaalta onhan tämä ihan näpsäkän näköinen pikku laukku ja menee juhlaan ihan hyvin. Mutta montako juhlalaukkua tarvitsee ihminen, joka ei juurikaan käy juhlissa, sitä vaan mietin.

Sillä ehdottomasti laukku on niin pieni, että arkeen tämä ei sovellu.

Sisällä laukussa on musta vuorikangas ja yksi vetoketjutasku.

Laukun merkki on Navara.

Laukkuja, osa 44

 

Näköjään (ja kieltämättä) tykkään mustista nahkakäsilaukuista! Tämäkin laukku on tyylikäs, mukavan tuntuinen (pehmeää nahkaa), sopivan kokoinen ja sopii moneen menoon.

Aivan varmaksi en osaa mennä sanomaan, että olenko tätä käyttänyt ja jos, niin miten monta kertaa. Muistini on himmeä tästä kohdasta.

Sisältä lakku on siistikuntoinen (ei merkityksessä ’magee’ vaan merkityksessä ’puhdas, siivo’.) Aika yleinen sisäjakokin siinä on; yksi vetoketjutasku, jonka takana avotasku ja vastapuolella toinen avotasku. Tämä menee jatkoon!

 

Laukkuja, osa 43

 

Vaihteeksi valkoinen käsilaukku! Tekonahkaa, mutta ulkoapäin melko kivassa kunnossa. Pidän laukun lukkomekanismista ja muotoilusta, etenkin noista koristenapeista hihnojen kiinnityskohdissa. Myös pehmeä muumimammamaisen käsilaukun muoto on miellyttävä.

Laukku on keskikokoinen käsilaukku, joka aukee hyvin ja johon mahtuu ihan kivasti tarpeellista tilpehööriä. Joitakin kertoja olen tätä laukkua käyttänytkin.

Sisällä laukussa on vaalea kangasvuori, vetoketjutasku, jonka takana avotasku ja toisella sivulla toinen avotasku. Vuorissa on aika paljon tahroja ja se toki vähän haittaa visuaalista ilmettä. Tekonahkainen tuntukin vähän tökkii. Tätä laukkua pitää miettiä todella! Harkittuun testikäyttöön tämä nyt menee ja sitten joko poistoon tai säästöön.

Laukkuja, osa 42

Tämä musta, mitä ilmeisimmin 1930-luvun sulotar, on luonnollisesti suosikkini, tai yksi niistä. Ihan pientä kulumaa voi nähdä ulkopinnalla, mutta haittaako tuo? Pidän laukun hauskasta narupinnasta, muodosta ja yhtä aikaa yksinkertaisesta ja tyylikkäästä lookista.

Laukku on aika pieni, siis omiaan juhliin. Muoto on edelleen iästä huolimatta ryhdikäs!

Laukun sisus rakentuu mustasta vuorikankaasta ja siellä on pieni vetoketjutasku.

Laukun merkki on Genuine Corde!

Laukun sisältä löytyi ostettaessa pieni musta kankainen ’kirjekuori’.

Ja kuinkas muuten; laukussa oli myös rahaa! Kaksi Brittikolikkoa!

Twenty pence 1983 & One penny 1988.

Ja sitten vielä kuvakaappaus saman merkin laukusta, joka löytyi netistä. Ihan vaan verrokiksi.

Laukkuja, osa 40

 

Tämänkertainen käsilaukku on yksi lemppareistani. Sen musta nahkapinta on edelleen hyväkuntoinen ja pehmeä. Musta on värinä joka paikkaan sopiva, vaikkakin tykkään vaatetuksessa käyttää paljon värejä. Tämä laukku on minusta selvästi enemmän arkilaukku, kuin juhlalaukku. Kokoa sillä on ihan reippaanlaisesti, ainakin pikkuriikkisiin juhlalaukkuihin verraten.

Pidän laukun puolipyöreästä muodosta ja yksinkertaisen tyylikkäästä lukkomekanismista. Jotenkin se huokuu pehmeyttä joka solullaan. Sisällä laukussa on vihreä kangasvuori, joka on vain vähän kulunut. Sisäosa jakautuu kahteen osioon vetoketjullisen välitaskun avulla. Taskun sivussa on lisäksi pieni luottokorttitasku, tai mikä tasku lieneekään alunperin. Visiittikortteja varten ehkä?

Tämä laukku ei ole lähdössä kiertoon, vaan pidän sen itselläni ja aion ottaa sen myös ahkerampaan käyttöön.

Laukkuja, osa 39

Tämä pahvinen pula-ajan salkku on ollut jopa minulla koululaukkuna aikuisiällä. Oikein hyvä salkku! Sisällä salkussa ei ole mitään hienouksia, ei taskuja tai muuta sellaista. Mutta eipä niitä välttämättä tarvitsekaan. Kokonsa puolesta tämä on hyvin käytännöllinen, sillä sisään uppoaa ainakin riisin verran A4:a. 

Voin hyvin kuvitella käyttäväni tätä laukkua edelleen, vaikka taukoa onkin ollut viime kerrasta aika paljon. Pätevä peruslaukku, toden totta.

Laukkuja, osa 38

 

Tämä musta tekonahkalaukku ei ole ollut käytössä itselläni koskaan. Jostain syystä olen sen silti hankkinut, vaikka se ei varsinaisesti kuulu lemppareihini. Jotain hauskaa laukun muotoilussa kuitenkin on, tuon vinon leikkauksen ja lukkomekanismin osalta.

Laukku on pieni juhlalaukku. Mielestäni laukku tulee voida avata helposti, mutta tämä mekanismi on hiukan hankala minun makuuni. Se ei aukea nanosekunnissa. Sisällä laukussa on musta vuorikangas ja pari pientä sivutaskua.

Tämä ei mene jatkoon.

Laukkuja, osa 37

 

Tämä musta laukku on yksi lempilaukuistani! Se on oikeaa nahkaa ja etenkin sen nahasta punottu remmi on ihana. Remmi vähän natisee käsiteltäessä ja tuntuu mukavan pehmeältä.

Lukkomekanismi laukussa on aika simppelin koruton, mutta silti ihan tyylikäs nuppeineen.

Laukun sisältä voi laskea kaiken kaikkiaan kuusi eri osiota, jotka ovat melko pieniä tai vieläkin pienempiä. Laukun musta vuorikangas on vähän kulunut käytössä, mutta ei pahasti.

Hauskana yksityiskohtana laukun sisällä olevassa kukkaromaisessa taskussa on kaksi osiota, joista toinen on maalattu kermanväriseksi. Että kolikot erottuvat paremmin?

Kaiken kaikkiaan laukku on aika pieni ja sen lokerot tekevät siitä vielä ahtaamman. Melko hankala arkilaukku siis, ellei sitten lähde kylille huitelemaan pelkkä lompakko ja puhelin mukanaan, aikomatta ostaa mitään. Ei tähän ainakaan jauhelihapakettia mahdu, kuten ammoin yhteen laukkuuni…

Sanoisin, että tämä on paras kyläilylaukkuna, sillä juhliin tämä on ehkä kuitenkin liian koruton. Tästä laukusta en missään nimessä luovu ja otan tämän ahkerampaan käyttöön lähiaikoina.

Laukkuja, osa 36

 

Musta mokkanahkalaukku, juhlallisen kaunis ulkonäöltään. Lukkomekanismi on yksinkertaisen tyylikäs. Tämänkin laukun olen siepannut joltain kirpparilta joskus, enkä luultavasti ole tätä käyttänyt vielä missään tilaisuudessa.

Laukku on hyväkuntoinen ja erityisesti sisältä hyvin siisti. Vuorikangas on kauniin vaaleanharmaa ja sisäpuolella toisella sivulla on yksi pieni tasku. Taskuja ei tarvitse pienessä laukussa paljon ollakaan.

Laukun sisällä on koko ajan ollut vanha kulunut taskupeili ja yksi hengetön, jotka luonnollisesti pidän siellä edelleen.

Tämä laukku pääsee jatkoon ja patistan itseäni ottamaan tämän(kin) laukun käyttöön.

Laukkuja, osa 35

 

Tänään esittelen valkoisen tekonahkalaukun. Tässä on jotain krumeluuria, jotain sievää koristeellisuutta. Kullanväriset metalliosat ja (oikeastaan kitin värinen) tekonahka lyövät hauskasti kättä erityisesti tämän laukun lukkomekanismissa, joka on yksi koristeellisimmista, mitä laukuistani löytyy!

Siro leikkaus saa laukun näyttämään juhlalliselta, eikä tämä tietysti kokonsa puolesta mikään arkilaukku olekaan! Jostain syystä en muista kuitenkaan käyttäneeni tätä laukkua edes pyhälaukkuna tai juhlissa. Ehkä minulla on aivan liikaa laukkuja, enkä ole edes muistanut käyttää suurta osaa niistä.

Harmaa vuorikangas on vähän nuhjaantunut, mutta rikki se ei kuitenkaan ole. Isomman keskiosan lisäksi laukussa on kokonaiset viisi pienempää sivutaskua, joista yhdessä on vetoketju ja yksi on ihan selvästi huulipunatasku. Tämän laukun aion ottaa käyttöön!

Laukkuja, osa 34

 

Nyt on vuorossa pieni musta tekonahkalaukku.

Mahtaako tämä markkeerata jonkinlaista liskonnahkaa, vai mitä, sitä en tiedä. Joka tapauksessa laukku on jo vanhentunut materiaalinsa puolesta eli hihna on käpristynyt ja muutenkin pinta on vähän kova.

Sisältä muutenkin pieni laukku on vähän hankalasti osioitu kahteen osaan ja niissä molemmissa on vielä lisänä pieni tasku. Vuori on mustaa kangasta. Laukun sulkeminen tapahtuu nepparilla varustetulla läpällä.

Varsinaisesti tämä ei ole lempparini, enkä osaa kuvitella tämän järkevää käyttöä oikein missään tilanteessa. Myöskään laukun materiaali ei ollenkaan houkuta, joten tämä menee poistoon.

Laukkuja, osa 33

 

Tämä iäkäs sulotar on ollut minulla 90-luvulta saakka. Olen jopa käyttänyt sitä muutamia kertoja ja pitkän aikaa se on myös roikkunut seinällä koristeena. Seinällä roikottaminen ei tee kuitenkaan hyvää laukun rakenteelle, joten nykyään se on lempeämmässä säilytyksessä.

Tämä laukku on ohut juhlalaukku, johon ei mahdu paljon tavaraa. Ulkopuoli on kaunista vaaleanpunaista kangasta ja remmi on punottua narua, joka on mahdollisesti jossain vaiheessa uusittu. Se onkin laukun heikoin kohta ja luulen, että se kuluu rikki ensimmäisenä.

Sisällä laukussa on kaunis vaaleanharmaa kangasvuori. Laukussa on vain yksi sivutasku, vaikka ei sinne juuri enempää mahtuisikaan. Tämä on yksi lempilaukuistani, josta en ole luopumassa.

Laukkuja, osa 32

 

Tämä musta nahkalaukku kelpaisi mielestäni vaikka linnan juhliin! Hyvin tyylikäs malli ja erityisen ihastuttava lukkolaite. Kuntokin on lähes moitteeton, muutamaa pientä vuorikankaassa olevaa tahraa lukuunottamatta.

Laukku on ollut minulla vuosia, mutta en ole käyttänyt sitä, joten aikeena on todellakin ottaa tämä kaunotar vielä käyttöön.

Sisällä laukussa on useita lokeroita; kolme sivutaskua ja keskiosan kahtia jakava kaksiosainen kukkaron mallinen tasku, jonka toinen osio on maalattu kermanväriseksi. Muuten vuorikangas on puuterinväristä kangasta.

Laukkuja, osa 30

 

Pikkujoulukauden kirjekuorilaukku!

Laukun ulkopinta on mustaa tekonahkaa. Laukku on hyvin siistikuntoinen. Sisäpuolella laukussa on musta kangasvuori. Laukun toisella sisäsivulla on yksi pieni avotasku.

En muista mistä ja koska olen laukun hankkinut, mutta se on ollut minulla kauan. En kuitenkaan ole käyttänyt laukkua koskaan, joten harkitsen sen sijoittamista tarkoin, löytääkö se uuden kodin vai mitä tapahtuu…

Laukkuja, osa 29

 Tämäkin on yhdentyyppinen laukku, vaikka oikeastaan muhvi onkin. Muhvin uläreunassa on kuitenkin hyvän kokoinen vetoketjullinen tasku, johon mahtuu jotain tärkeää, esim rahaa. Itse en ole muhvia käyttänyt, mutta ajatus ei ole mitenkään poissuljettu.

Muhvi on mustaa lampaankarvaa ja sisällä siinä on musta kangasvuori. Voin kuvitella miten lämpöinen tämmöinen kapistus on! Vaikka olisi kymmeniä asteita pakkasta, on kädet suojassa lampaankarvan sisällä. Leudommalla ilmalla kädet voi olla siellä paljaana, kovalla pakkasella lapasissa tai hanskoissa. Käytännöllinen ja kaunis esine!