Tähän ravintolaan suhtauduin etukäteen vähän varauksella; ajattelin, että joko se on ihan jees taikka sitten sellanen ”halpis-etninen” paikka, johon ei halua enää ikinä mennä. Vähänpä tiesin!
AlohaRamen sijaitsee osoitteessa Tuomiokirkonkatu 40, eli Hämeenkadulta kohti sipulikirkkoa. Ravintola on pieni, oikeastaan hyvin pieni, tällä hetkellä remontissa olevan talon kivijalassa, eikä sinne ehkä osaisi mennä ellei etukäteen olisi päättänyt niin. Oitis huomasimme, että paikka on kuitenkin hyvin suosittu. Löysimme silti pöydän ja ryhdyimme katselemaan ruokalistaa. (Listat katson yleensä aina etukäteen netistä, jos mahdollista, mutta toki sitten vielä paikan päälläkin.)
Alkupaloiksi valitsin Kimchiä (kulhossa vasemmalla) ja seuralaiseni otti Dumplingseja, joita söimme yhdessä. Mutta nyt on käynyt niin, että minusta tuntuu, että ravintolan ruokalista on hiukan muuttunut tässä välissä, enkä löydä enää tätä annostani sieltä. Joka tapauksessa nämä annokset maksoivat vain muutaman euron per annos. Kimchi on periaatteessa hapatettua kiinankaalia ja mausteita. Sitä ei silti voi verrata hapankaaliin ollenkaan. Ennemminkin se on hiukan tulinen ja monipuolisen mausteinen salaatti, joka on ihan erilainen ruokalaji, mihin suomalainen on perinteisesti tottunut. Mutta Kimchi on oma suosikkini ja pyrin syömään sitä aina kun sitä on tarjolla. Nytkään se ei ollut pettymys, päin vastoin! Nautin Kimchistäni tosi paljon. Aloha Ramenin Kimchi oli tulinen, mausteinen ja sopivan kokoinen annos alkupaloiksi.
Dumplingsit taas ovat täytettyjä aasialaisia taikinanyyttejä. Niiden ulkonäkö ei välttämättä ole kovin houkutteleva, mutta oh, maku on! Dumplingsin voi kastaa soijaan vähän sushin tapaan. Rakenne ja maku miellyttivät siinä määrin, että aion syödä toistekin Dumplingseja! Suosittelen kokeilemaan. Täytteenä voi olla kuten Aloha Ramenin versioissa esim kanaa tai vegaanista täytettä.
Pääruoaksi valitsin Salmon Poken, 17,90€, jossa oli listan mukaan marinoitua lohta, riisiä, lohen mätiä, avocadoa, kurkkupikkelssiä, kevätsipulia, nori-merilevää, ananasta ja vesimeloniretiisiä. Lisäksi siinä oli ituja. Vesimeloniretiisi (listasta poiketen) vaikuttaisi olevan tavallista retiisiä. Pidin siitä, että annoksen mega-ainesosa ei ollut se riisi, vaan riisi lymyili sopivan kokoisena kekona kaiken alla. Monestihan riisiä on niin paljon, että olet ihan purjeessa sen kanssa; lapat lapioittain riisiä suuhusi ja kaikki muu on vain vähäisenä koristeena siinä vieressä. Sanoisin, että NYT ainesosien määrälliset suhteet oli oikein! Silti annos oli tosi täyttävä. Eikä täällä ollut edes jälkiruokia tarjolla, eli söimme vain kaksi ruokalajia ja olin koko loppuillan ihan täynnä. Pidin annoksen makulajitelmasta, rakenteesta ja etenkin uusi tuttavuus (ainakin näin tarjoiltuna) Nori oli mieleen.
Ala carte-listalla heillä on alkupaloiksi kolme ruokalajia; pari kanaruokaa ja yksi vegaaniruoka. Pääruoat on jaettu kolmeen kategoriaan; ”Ramen bowls” johon kuuluu seitsemän erilaista ramenannosta, (possua, kanaa, kalaa ja vegaania), ”Poke bowls” johon kuuluu kolme annosta (kala, kana ja vegaani) ja ”Salad bowls” johon kuuluu niin ikään kolme annosta (kala, kana ja vegaani). Ekstrana listalla on vielä lisukkeeksi 14 erilaista ruokalajia, esim kimchiä, mustaa valkosipulia, tofua, sooseja jne. Tämän lisäksi on myös lounaslista ti-pe, klo 11-15. Niihin en pureudu sen enempää.
Palvelu oli ystävällistä, avuliasta ja nopeaa. Esimerkiksi en ollut koskaan syönyt mitään tällaista ja saimme ystävällisesti neuvoja ja vastauksia kysymyksiin. Jos olet vähän kiinnostunut, mutta epäröit, niin suosittelen menemään rohkeasti sisälle ja kysymään vaikka, että mitä he suosittelevat, jos tämä makumaailma on sinulle aivan uusi. Ennakkoluuloinenkin voi yllättyä positiivisesti!
Miljöö oli hitusen ankea. Valitettavasti Tampereen keskusta on puolillaan tämmöisiä 1960-70-luvun ankeita taloja, joiden alakerroissa on hirmu mitäänsanomattomia liiketiloja ja niissä nykyään yhä enemmän ravintoloita ja kahviloita. Toki sisustuksella saa jotain aikaan, mutta jos tila on pieni, ei ole mahdollisuutta sisustaa kovin muhkeasti. Ja kun ikkunasta näkyvät talot on samanlaisia, niin ei sitä oikein maiseman takia kyllä viitsi mennä näihin oleilemaan. Parasta on, jos syö puoliks silmät kiinni ja kuvittelee jotain upeaa. Se toimii aina!
Erikoispiirteet; ravintolan nettisivuilla esitellään ravintolan perustajan ajatuksia ja se valottaa paikan filosofiaa, sekä sitä miksi ramenpaikka ylipäätään on tänne pykätty. Ramenhan on siis nuudeliruoka, jota voi versioida aika paljonkin. Käsittääkseni tämän ravintolan ramen on iloinen sekoitus ramenin peruselementtejä ja rentoa Havaijilaista otetta, sekä pohjoismaisia raaka-aineita. Heille paikalliset raaka-aineet (mahdollisimman paljon) ovat todella tärkeitä.
Kannattaa huomioida, että paikka on suljettu maanantaisin! Arkena paikka avataan klo 11 ja viikonloppuna klo 13. Voit notkua ramenkupin äärellä ainakin iltakahdeksaan ja jopa yhdeksään, joten mikään lounaspaikka tämä ei pelkästään ole. Aloha Ramen oli todella positiivinen ylläri! Tänne palaan varmasti uudelleen. Paikan hintatasokin on sellainen, että on oikeastaan ihan sama käynkö ramenilla vai menenkö kahvilaan mättämään kakkua ja jotain piirakkaa. Jos tykkäät yhtään Japanilaistyylisestä makumaailmasta, niin tämä paikka on sinun!
Edellinen ravintolaesittely, Bianco, löytyy
täältä.
Edit: Ravintolakäyntien täydellinen lista löytyy oikeasta sivupalkista ”lukijoiden” alta (mobiiliversiossa jostain muualta) ja niiden päivämäärät viittaavat blogissa oleviin esittelyihin. En siis enää raahaa suoria linkkejä jokaiseen esittelyyn tässä uusimman tekstin lopussa.
