Suuri kukkaruukkujen pesupäivä! Miksiköhän ne onkin notkuneet keittiön tasoilla ja ruokapöydällä kesästä saakka? Nyt, kun löysin kirppikseltä toisen vanhan kukkaruukun, ryhdyin viimein pesemään näitä muitakin varastoon. Oikeastaan ne odottaa sitä hetkeä, kun konttori on valmiiksi järjestetty ja muuallakin on kaikki kunnossa, jotta voin hahmottaa paljonko meille ylipäätään kukkia mahtuu. Tai siis viherkasveja, mutta mä puhun aina vaan vanhanaikaisesti kukista.
Kuvan neliskanttinen ruukku (malli LL1, tuotannossa 1959-1972) on äitin peruja. Mun koko lapsuuden siinä kasvoi sellainen muhkea harmaa kaktus. En tiedä mitä sille lopulta tapahtui, varmaan se kuoli. Äitillä oli aina muutama kaktus ja muistan miten innokkaasti suhtauduin lapsena esimerkiksi mansikkakaktukseen, jossa oli kaksi eri kaktuslajia vartettu toisiinsa, niin että se punainen pallukka oli vihreän varren päässä. Minä en ole kovin innokas kaktusihminen, mutta silti aina Opuntiassa käydessä innostun kyllä. Tällä hetkellä mulla on kolme kaktusta, joista yksi on äitin joulukaktuksen poikasesta kasvanut, toinen siemenestä kasvatettu ja kolmas on äitin peritty kaktus, joka on kuin ihmeen kaupalla selvinnyt mulla nämä reilut 9 vuotta elossa. Muut kaksi äitiltä perittyä kaktusta onkin sitten kuolleet.
Silloin jokunen viikko sitten, kun löysin kirpparilta sen Kerä-ruukun, pistin merkille samassa pöydässä myös tämän, (malli SL, tuotannossa 1959-1972), mutta en voinut sitä heti köyhyyksissäni ostaa. Nämä vanhat ruukut kun hivelee mun silmää aivan erityisesti! Olin hyvin onnellinen, kun ruukku oli nyt edelleen samassa kirppispöydässä ja hintakin oli mielestäni laskenut. Nyt maksoin tästä 30€.
Kotona pesin ruukun ja kuvasin sitä tohkeissani. Mietin, että teen siihen ehkä jonkun jouluasetelman, koska se on aika matala ruukku, tai sitten laitan siihen myöhemmin vaikka mehikasveille jonkun kivan asumuksen. Saas nähdä.
Vasta kun kuvasin ruukun ja aluslautasen pohjat (leimojen takia), huomasin, että ne ei kuuluneetkaan samaan sarjaan! Itse ruukku on tuo mainitsemani SL, mutta aluslautanen onkin SN1, tuotannossa 1964-1985. Vähän harmitti! Vaikka toisaalta ne sopii kyllä yhteen ihan hyvin, eli käyttöön se ei vaikuta. Mutta ensi kerralla tarkempana ja kriittisempänä kirpparilla. Onhan se mahdollista, että edes myyjä ei tajunnut myyvänsä eriparista ruukkua, tai sitten se hinta oli halpa juuri sen takia. No, mulla on nyt jo aika paljon näitä vanhoja Arabian ja Kupittaan ruukkuja, mutta joku himo niihin edelleen on. Sellainen iso Kupittaan ruukku olis vielä hakusessa ja niitä jugendajan ruukkujakin kuolaan myös… niitä ei juurikaan näy myynnissä tosin.
