Kylvettyäni vihdoin siemenet multaan, olin hieman ällistynyt, kun valkosinappi (suomeksi kylläkin oikeasti keltasinappi, ruotsiksi vit senap ja englanniksi white mustard) oli itänyt jo yön aikana! Seuraavaksi nopein oli mixed leaves-sekoitus, joka sisältää pikkuitusia vaikka leivän päällä syötäväksi. Salaattisekoitus ylsi sijalle kolme.
Tiedätkö tämän innon, kun odottaa malttamattomana uusien itujen ilmestymistä ja ryntää aamulla ensimmäisenä katsomaan onko yön aikana tapahtunut uusia ihmeitä? Se vie mukanaan! Tuskin malttaisi lähteä viikonlopuksi pois kotoa, kun on vähän epävarma miten pienet itusvauvat pärjäävät oman onnensa nojassa.
Viime kesänä onnistuin idättämään inkiväärin, tosin vahingossa. Se unohtui muovipussiin pöydälle joksikin aikaa ja sitten siinä olikin jo kunnon juuret! Kokeilin uteliaisuuttani millainen kasvi tämä inkivääri oikein on ja totesin, että tuommoinen vähän heinämäinen varsi lehtineen siihen ilmestyi. Jostain syystä onnistuin kuitenkin tappamaan kasvin ennen syksyä. En osaa sanoa mitä siinä tapahtui! Se vain närkästyi minulle syvästi, enkä saanut korjattua tilannetta.
Hiljattain löysin facebookista myös Hedelmän siemenistä kasvatetut-ryhmän ja nyt tekisi mieli kasvattaa aivan kaikkea! Kaupan hevi-osaston näen mahdollisuuksien kenttänä. No, kaiken varalta on hyvä omistaa myös muutamia varmoja viherkasveja siinä seassa...
2 kommenttia:
Ahaa! Inkivääriä ei siis kokonaan haudatakaan multaan... 😁
No mä en ainakaan niin tehnyt... ja voisko se olla syy sen kuolemaan jopa? :D
Lähetä kommentti