.

.

8.3.2021

Luokkatoverisi Tampereella 1915


Koska pidän kaikenlaisesta vanhasta ja olen keräillyt sitä sun tätä, löytyy minulta myös esimerkiksi tällainen yli 100-vuotta vanha koululaisen muistovihko, tai värssyvihko, miksi sitä sitten kukin sanoo. Omassa lapsuudessani näitä vielä oli, mutta epäilen ettei enää.

Sukututkijana myös nämä nimet ihastuttavat. Opettajasta löysin tietoja googlettamalla. Mielikuvitus liitää; ovatko lapset selvinneet aikuisikään ilman kuolettavia sairauksia, kuten esimerkiksi keuhkotautia, joka ainakin meidän suvussa niitti väkeä suht paljon.

Ovatko he eläneet vanhaksi? Ovatko muuttaneet paljon? Menneet naimisiin? Olleet onnellisia? Tämän muistovihon aikaan maailma on vielä ollut auki kaikille ja haaveet ovat olleet varmasti suuria ja suloisia.













 

2 kommenttia:

Hallatarinoita kirjoitti...

Oi. Tuo on ihan aarre. 💗💗💗

Thilda kirjoitti...

:) Kiitos, niin se taitaa olla!