Vuodet vierii ja joka kymmenellä on oma ikäkriisinsä. Niin nytkin.
Olen vuoden ajan piristänyt itseäni huulipunalla joka päivä. Muuten en tapaa enää meikata. Jollei nyt parfyymiä lasketa siihen kategoriaan... eli eipä kai. Olen myös päättänyt, että nyt jos koskaan on aika tutkiskella elämää ja omaa suhdetta siihen. Että miten meni niinku omasta mielestä. Ja miten sen soisi tästä jatkuvan.
Olen päätynyt myös sellaiseen lopputulemaan, että materiaalisesti minulla on kutakuinkin kaikki mitä tarvitsen. Jos jotain hankin, niin se olkoon laadultaan hyvää ja täyttäköön muutkin kriteerit helposti. "Kun se oli niin halpa" ei ole enää kriteeri. Ei sillä, ettäkö olisin yhtäkkiä rikas, mutta niinhän se Helvi Hämäläinenkin totesi, että köyhän ei kannata hankkia halpaa, ja siinä hän oli mielestäni harvinaisen oikeassa. Nämä on useimmiten puhtaasti järjestelykysymyksiä.
Nyt ollaan myös siinä pisteessä, että on pakko pitää itsestään huolta, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Siksi olen juoksennellut cross trainerilla tänä vuonna lähes joka päivä. Ostanut kilon painojen jälkeen kahden kilon painot ja kokeillut jo viisikiloisiakin. Tehnyt päivittäin selkäjumppaa, vatsalihasliikkeitä, allijumppaa ja taijita. Mielen harjoituksia unohtamatta. Tällä hetkellä meneillään on itämainen Lojong-harjoitusjakso.
Olen lopulta päässyt elämässäni siihen pisteeseen, että itseeni panostamisessa arvostan eniten elämyksiä ja erilaisia palveluiden ostoja. Hakeutumista kauniisiin maisemiin. Menemistä hotelliin ilman mitään erityistä syytä. Käymällä ravintolassa vaikka ihan tavallisena arkipäivänä. Ostamalla kukkia kotiin, niin ettei kukatonta päivää ole. Käymällä kampaajalla, hierojalla tai vaikka akupunktiossa. Elämä ei saa olla suorittamista, vaan kasvamisen ohella myös nauttimista!
6 kommenttia:
After translating your text into one of the most difficult European languages with the help of the computer, I see for a moment no connection between the posted pictures and the text or it must be some haphazard purchases you are talking about to live happily. Are nice pictures by the way.
s.c. :D Yes, translation is not perfect with machine! Only connection is "women". Thanks! :)
Olen kasvanut hyvin samantapaisiin ajatuksiin. Ihminen tarvitsee lopulta aika vähän materiaa, elämännautinnot tulevat kokemuksista ja kehittymisestä.
Näinhän se on! Olen kyllä aika materialisti ja hyvin kiintynyt esim suvussa kulkeneisiin esineisiin, mutta lisää hankkiminen loputtomiin ei tunnu enää hyvältä. Kun muutin pois kotoa, minulla oli matkalaukullinen tavaraa. Nyt miehen kanssa jaettu yksi iso omakotitalo ja lapsuudenkodin yläkertakaan ei meinaa riittää... Huh huh.
Alleviivaan täysin Cherin sanat ja sut siinä, että mikään ei ole nyt niin tärkeää kuin itseensä panostaminen.
♥♥
Kyllä! Juuri näin!! <3
Lähetä kommentti