1700-luvun markkinoilla

 

Viikonloppuna olimme jo kovasti aikeissa mennä Wiipurintien markkinoille Jaalaan, mutta loppujen lopuksi kurvasimmekin kohti pohjanmaata ja tupsahdimme Isonkyrön 1700-luvun markkinoille! Emme olleet koskaan käyneet siellä, vaikka se on kutsunut joka vuosi, mutta aina on ollut jotain muuta meneillään.

Parkkikselta (jona toimi käytönnässä koko Isonkyrön keskusta) saimme ilmaisen Zetoorikyydin tapahtumapaikalle. Tämmöiselle ei niin kovin maalaiselle traktorikyyti on aina jännitys ja elämys. Mutta hyvin toimi, täytyy sanoa; jatkuvana virtana traktoreita ajoi keskustan ja vanhankirkon väliä, eikä odotusaika jonoista huolimatta ollut mahdoton.

Pahus, taas unohtui oravannahat kotiin, mutta 2€ tietulli paikan päälle oli varsin sopuisa hinta. Parkkimaksu oli muuten 3€ siellä keskustassa, vaikka olisi ollut kymmenen tuntia 1700-luvulla.

Heti tietullijonossa vastaan marssi muutamia sotilaita. Omiakin esivanhempiani on ollut sotilaina tuohon aikaan, joten oli aika vaikuttava nähdä ihan ’livenä’ noita sen ajan tyyppejä.

Hauskin kahvilaidea, mitä olen nähnyt! Pohjalaistalon toisesta ikkunasta tehdään tilaus ja toisesta haetaan tilatut tuotteet! Vähän kuin mäkkärin autokaista. Emme ostaneet mitään mutta kuvatahan se piti.

Väkeä oli kuin pipoa, joten markkinakojuja en kuvannut, mutta sepän sain kuvaan sopivasti ilman ihmismassoja. Työnäytökset, tuoksut ja äänet kuuluu olennaisena osana tämmöisiin vanhan ajan tapahtumiin. Ja täällä oli tiukka seula myyjille; mitään hilipatipippan-markkinalakritsin myyjiä ei näkynyt ja kaikilla oli aikaan viittaava asu. Pisteet siitä!

Vanha kirkko on yksi ihanimpia kohteita pohjanmaalla! Tämä alkujaan Pohjankyrön suurpitäjän harmaakivikirkko on pyhitetty Pyhälle Laurille. Markkinoitten aikaan kirkossa järjestettiin konsertteja, mutta en jaksanut jäädä niitä ihastelemaan, vaikka ne varmasti olisi olleet upeaa kuultavaa.

Kivikirkon paikalla on ensin ollut puukirkko, johon ehkä viittaa kivikirkon oven yläpuolella olevassa kivessä hakattu vuosiluku ’1304’.

Kivikirkon rakentaminen ajoittuu vuosiin 1513-1533. Ajoitus on keskiaikaisista kivikirkoistamme tarkimpia.

Kirkko tunnetaan erityisesti kalkkimaalauksistaan, joita se on ihan täynnä. Ne on maalattu 1560-luvulla. Sitä ei voi oikein edes käsittää miten maagiselta ja pyhältä tämä kaikki on ihmisistä tuntunut 1500-luvulla, koska kuvia ylipäätään ei ole nähnyt missään, paitsi kirkoissa. Ei ollut olemassa kuvakirjoja tai kirjoja ylipäätään, ei tauluja, eikä piirroksiakaan. Huonekalujakaan ei vielä koristemaalattu. Tämä on ollut jotain tajunnanräjäyttävää!

Kirkko on suojeltu vuonna 1891 Vaasanläänin maaherran päätöksellä. Kirkossa ei enää aktiivisesti järjestetä jumalanpalveluksia, vaan ne pidetään uudessa kirkossa, joka valmistui 1877.

Vuonna 2021 kirkossa aloitettiin korjaustyöt ja kirkko on ollut suljettuna nämä vuodet. Nyt sinne kuitenkin pääsi sisälle ja väentungos olikin aika merkittävä. Kaikki halusivat nähdä rakkaan kirkon jälleen sisältä.

Uusimmassa remontissa seinämaalaukset on puhdistettu ja lattiat on uusittu. En tiedä missä valtavat alkuperäiset lattialankut mahtavat olla… niitähän aina ihailee kaikissa vanhoissa kirkoissa! Toivottavasti ei ole työnnetty juhannuskokkoon.

Seurakunnan haaveena on kuulemma saada restauroitua maalaukset joskus tulevaisuudessa. Nämä on hyvin säilyneet, enkä tiedä pitäisikö niihin kajota. Vaikka luotankin kyllä suomalaiseen restaurointitaitoon.

Luulenpa, että vanhan ajan sotilas olisi nyökytellyt näille miehille hyväksyvästi. Vain silmälasin joidenkin päässä paljastivat, ettei olla ihan kuitenkaan siellä 1700-luvulla. 

Ja sitten pitää kertoa yksi iso elämys, joka markkinoilla sattui! Tapasin Vilukissin ihan kasvokkain! Me olemme olleet blogiystäviä ehkä 16 vuotta ja nyt vasta tapasimme ihan livenä. Hän olikin yksi suurimpia syitä, miksi halusin näille markkinoille. Ihanaa oli nähdä ja rupatella hetkinen! Hän onkin ainut blogiystävä, jonka olen koskaan tavannut kasvokkain. Se on hätkähdyttävää, sillä 16 vuodessa luulisi tapaamisia olevan pakostikin enemmän. Pitäisi ehkä aktivoitua?

Tällä söpöllä kameravaarilla varmaan kuvattiin tuollaisia kuvia, joita aitanseinää vasten nojailee. Tai voihan se olla myös uusvanha kamera, en ole asiantuntija. Jalusta on ainakin uusi. Olisi ehkä pitänyt tällätä itsensä kuvaan kuin joku mamselli. Mutta ehkä ensi kerralla.