Iisalmesta lähettiin ajeleen Kolia kohti. Kumpikin meistä on käyny Kolilla joskus 80-luvun alkuvuosina, mutta ei sen jälkeen ja muistot on hataria. Mutta paikkahan on klassikko, ollut jo ehkä 150 vuotta!
Jo ensimmäinen kurkkaus hotellin takapihalta kohti maisemia olis sykähdyttävää!
Kalliota, lunta, metsää, järveä, saaria, pilviä…! Jo tähän voisi stopata.
En ihmettele yhtään, että Eero Järnefelt on tullut katsomaan näitä maisemia, maalannut ja saanut reliefinsä tänne. Toki täällä kävi varmasti moni muukin.
Kipuamista metri metriltä ja yhä upeampaa maisemaa hetki hetkeltä.
Ollapa orava ja asustaa puumajassa tässä näin!
Polkukin on viehättävä. Kallio ja isot kuuset suojana, mutta maisema silti siellä seassa. Miten ihana paikka myös tässä olisi pienelle tupaselle!
Ja sitten viimein Ukko-Kolin huipulla!
Tuulee ja pelkään että heittäydyn vahingossa kielekkeen yli.
Mutta voi luoja; kuvitelkaa millaista täältä olisi katsella revontulia, tähtitaivasta, kesäyötä, salamoiden räiskettä, myrskyä ja sateenkaaria! Ja pilviä, tietysti aina myös pilviä!
Tässä kalliolla istuisin eväiden kanssa mieluusti ja vain nauttisin äärettömästä kauneudesta. Jasmiiniteetä tai kenties kardemummakahvia, tuoreita korvapuusteja, hedelmiä, marjoja, savulohileivät…
Tämän ajankohdan hyvät puolet on se, että vielä ei ole lehdet puissa (näkee kauas), ei hellettä, ei hyttysiä, ei massoittain turisteja. Siis täydellinen aika olla esim Kolilla!
Niin mielelläni jäisin tähän vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Istuisin tuossa auringon lämmittämällä kalliolla ja vain haaveilisin. Minkähänlaista täällä olisi kirjoittaa?
Viimeiset silmäykset ja paluu alas. Hyvä oli, että tultiin tänne nyt! Meillä ei ole oikein enää varaa ajatella niin, että ’joskus sitten tullaan tänne paremmalla aikaa’ - mikä helmasynti ajatella tuolla tavalla. Ja niin me on aika paljon ajateltu. Mihin meillä on muka ollut kiire? Kuolemaan? No, huomenna esittelen teille maisemien sijaan Kolin hotellia ja tapahtumia. Mekin siis vaan vilkaistiin niitä ja yövyttiin asuntoautossa lähitienoon puskaparkissa. Jossa sammakoitten kurnutus valvotti ison osan yötä. Tulipa semmonenkin koettua sitten.
8 kommenttia:
Koli on aivan mielettömän hieno paikka, ei ihme että Järnefeltkin inspiroitui maisemista!
Kauniit ovat Kolin maisemat 🧡
Niin on, ihan Suomen ykköspaikkoja, joissa haluaisi vaan olla loppuelämän! 🩷
Kyllä vaan! Ihan silmiä sivelee ja mieltä hellii. 🥰
Oooh. Huikeita maisemia. Tuonne pitäisi joskus kyllä päästä! 🥰
Ps. Lisäsin blogiini Lukijat-osion. Ajatuksena on siirtyä julkisesta blogista yksityisempään. Jos haluat lukea jatkossakin, käythän liittymässä joukkoon 😊
Ihana on kyllä! Vahva suositus! 🥰
Oh, niinkö? Tottakai haluan jatkaa lukijana! 💕
P.S. Jos sulla tulee joku ’kutsutut lukijat’ -muutos, niin pistä kutsu osoitteeseen anniellens@hotmail.com koska tuota googlemailia en ees käytä, mutta se on pakko olla.
Sinne laitoin 😊 Ensin luulin, että lukijat voisi valita auttomaattiseksi ryhmäksi. Jouduin pettymään - ja näpyttelemään läjän sähköpostiosoitteita...
Lähetä kommentti