.

.

9.4.2024

Työterveyspsykologilla

 

Kävin työterveyslääkärillä, joka laittoi mulle lähetteen työterveyspsykologille. Oikeestaan hän sanoi fiksusti, että mielen hyvinvointi heijastaa fyysiseen hyvinvointiin, niin siksi mun ois hyvä mennä sinne. Ja kyllähän sen ymmärtää, että ne kulkee käsi kädessä. Eikä se ainakaan pahenna asioita.


Koska mulla oli kesällä valtava shokki saada syöpädiagnoosi ihan puskista, nopealla aikataululla isoin mahdollinen leikkaus joka lantion alueelle tehdään, pitkä fyysinen toipuminen ja samanaikaiset sytostaatit aina itsenäisyyspäivään saakka ja nyt Letrot oireineen ja tieto siitä, että 80%:lla tämä syöpä uusiutuu, niin olispa ihme jos ei mieli vähän järkyttyisi! Joten olin samaa mieltä työterveyslääkärin kanssa, että ois varmaan hyvä idea mennä puhumaan työterveyspsykologille.

Kävin siellä viime viikon lopulla. Mulla oli tunnin aika, mutta se humpsahti ohi liiankin nopeesti. Ehdin avata asioita ja itkeä monia kertoja, mutta hän ei vielä oikein ehtinyt tarttua tähän kaikkeen. Ja kuulemma mulla on kolmen käynnin lähete, joten pääsen uudelleen pureskelemaan asioita sinne. Ja ens kerralla odotankin enemmän vastakaikua ja annan hänen enemmän puhua. Mä odotan jotain konkreettista, jotain selkeitä neuvoja. Mihin? No esimerkiksi siihen, miten pääsen yli tästä kaikesta ja miten elää pelkäämättä joka päivä, että mikä tää oire on ja mitä jos.


Kuvat oon ottanu toissakesänä Lapinlahden sairaalarakennuksessa olleessa potilaiden tekemän taiteen näyttelyssä.


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa Thilda ! Olemme edelleen hengessä mukana. Olipa hyvä että psykologi-palvelu järjestyi. Todella rankan prosessin olet läpikäynyt. Lähetämme tukihalauksia 🥰 Jk. Hieno kuva Lapinlahdesta, tämä sairaala oli toiselle P:lle myös tuttu opiskeluajoilta. Aivan ainutlaatuinen miljöö. Terveisin Double-P

Thilda kirjoitti...

Double-P; Kiitos kiitos teille! 🥰
Tuo miljöö on upea. Jos haluatte lisää juttua aiheesta, niin tein blogijutun sieltä 30.7.2022

Anonyymi kirjoitti...

Hieno homma että pääsit psykologin juttusille. Toivottavasti saat niitä vastauksia 🧡 itse kävin isän hautajaisten jälkeen mutta totesin ekan käynnin jälkeen että mulla on kaikki "työkalut" ja keinot surusta toipumisen itsellä tiedossa ja sitä mieltä oli psykologikin, että ei hänellä ole mitään annettavaa. Tuli vähän turhautunut olo mutta eteenpäinpä tässä on menty. Sun asia on toki eri, kun pelko hiipii kantapäillä eli toivon kyllä että saat itselles keinoja häneltä.
-Anu

Thilda kirjoitti...

Anu; No todella! Ens kerta on jo varattu ja ehkä silloin saan enemmän vastauksia. Tää eka tais olla vähä sellanen tutustumiskäynti. Turhautuminen on kyllä aika helposti varmaan läsnä näissä…