Yöpöydän kirjapino, osa 4

 

Tilasin hiljattain nettidivarista itelleni tämän Mary Gallen-Kallelan kirjan. Yleensäkin kultakauden kulttuurihenkilöiden elämäkerrat on hyvin kiinnostavia, mutta erityisesti tykkään naisten ja tällaisten aikansa modernien naisten tarinoista.

Että hän tarpoi sen aikaisissa naisten vaatteissa pitkin Karjalan laulumaita miehensä mukana ja ihasteli Afrikan savanneja ja imi itseensä taidetta Italiassa. Unohtamatta kaiken alkua, eli että hän meni 18-vuotiaana (joka oli tuohon aikaan ala-ikäisyyttä vielä vuosia!) salaa kihloihin vasta aloittelevan taiteilija Gallenin kanssa. Toki Maryn isä Kaarlo Slöör oli myös taiteilija ja seikkailija muun muassa. Hän kirjoitti runoja, oli mm toimittaja ja keräsi opiskeluaikoinaan runoja Kannakselta ja Inkeristä. Hän myös suomensi Shakespearen Macbethin 1864, ollen ensimmäinen Shakespearen suomentaja. Maryn äidin äidin suku on Mattheiszenejä, jotka mm omistivat Munkkiniemen kartanon 1700-luvulla. Minusta Maryn rohkein teko tuohon aikaan oli kuitenkin esiintyminen alastonmallina miehensä maalauksissa. Kunhan luen tämän kirjan, saan ehkä selville mitä mieltä hän itse ja hänen lähisukunsa oli asiasta. Ehkä he olivat ylpeitä ja innostuneita.

No sitten tämä Wabi Sabi, joka on ollut jo kauan yöpöydälläni ja jota haluan makustella hitaasti ja pitää välillä taukoa lukemisessa.

Jostain syystä Japaniin liittyvät asiat on kiinnostaneet mua lähivuosina aika paljon ja tämän kirjan kohdalla oikein kellun kermavaahdossa ja kultahipuissa, niin sydämeenkäypää ja mieltä hellivää asiaa se tarjoaa! Jotenkin ilokseni olen havaitsevinani välillä nykyihmisten olevan myös yhä kiinnostuneempia tällaisesta ytimeen ja parhauteen keskittymisestä, sen sijaan että mietitään vaan taloutta ja haalitaan kaikkea läjäpäin vain, koska se on niin halpaa. On oltava jotain parempaa, jotain, joka kantaa elämän halki leppeämmin, eikä hukuta loputtomaan tavaramäärään. Siihen minäkin olen pitkän kiemuraisen polun kautta päätymässä.

Suosittelen tätä kirjaa todella lämpimästi!