Viikonloppu oli odotettu lepotauko työpäivistä. Minähän siis istun arkisin miehen mukana hänen työpaikallaan ja auttelen pienissä asioissa, joita hän ei pysty tekemään. Meidän yhteistyö on sujunut hyvin ja olen tehnyt viikon aikana monia sellaisiakin juttuja, joita en ikinä ennen ole tehnyt, mm tankannut auton! (Kortittomana mulla ei ole hajuakaan tämmöisistä jutuista.) Niinä hetkinä, kun mun apua ei tarvita töissä, uppoudun tuttuun tapaan 1700-luvulle ja haaveilen millaista se elämä oli esivanhemmilla.
Lauantaina kävimme TAYSissa, jossa mies pääsi vihdoin ’pikaisesti’ (kolme viikkoa podettuaan) magneettikuvaan. Ehkä joku asia lähtee rullaamaan nyt, ainakin toivon niin! Vaikka jotenkin tässä on sama fiilis kuin mulla syöpäjuttujeni kanssa, että ihan ite pitää selvittää monia asioita ja jos ei älyä niin tehdä, niin jälestäpäin sit mahtaa käydä selville, että ai tommonenkin juttu olis ollu olemassa, jos joku vaan ois kertonu. (Hiukan turhauttavaa kyllä!)
TAYSiin pitää myös itse soittaa, että onko miehelle varattu aika vai soittaako lääkäri; magneettihoitaja ei tiennyt mikä on systeemi tässä tapauksessa. Ja mikä parasta, tänään työpäivän jälkeen mennään sellaselle hierojalle, joka on erikoistunut osteopatiaan ja osaa akupunktiot sun muut jutut. Jospa mies sit vihdoin sais ees pientä helpotusta kipuihin ja pystyis liikkumaan paremmin.
Minä puolestani sain työkkäristä elintapaohjaajan numeron, joka osaa kertoa pääsenkö johonkin liikuntaohjaukseen taikka ravitsemusterpeutille taikka johonkin. Olisin ite ainakin hyvin kiinnostunut kaikesta tuommoisesta avusta! Ja oishan se työttömän terveystarkastuskin hyvä juttu. Nämä on siis erillisiä juttuja siitä Pirsyn kuntosalista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta siellä. En vaan ole yhtään päässyt sinne salille sen ekan kerran jälkeen, enkä myöskään vesijumppaan, mutta vielä senkin aika tulee!
Puutarhassa sain muutaman pienen jutun tehtyä viikonloppuna. Vähin erin etenen tässä kohti talvea ja toivon ettei taivaalta humpsahda puoli metriä lunta ainakaan vielä kuukauteen. Vesisadekin sais olla vähäisempää!
Oon muuten ekaa kertaa ikinä näin aikaisin valmistautunut jo jouluruokien tekoon! Ostin loppuviikosta lanttu- ja porkkanalaatikon ainekset. Viikonloppuna energiat meni kuitenkin perunagratiinin tekoon, joten ekat joululoodat valmistuu varmaan vasta tässä tulevalla viikolla. Seuraavaksi teen ehkä imellettyä perunalaatikkoa ja bataattilaatikkoa. Jälkimmäinen feta-pistaasi -kuorrutteella tällä kertaa. Haaveilen myös punajuuri-sinihomejuustolaatikosta, kurpitsalaatikosta, palsternakkalaatikosta, ja kasvislaatikosta. En ole tehnyt kolmea viimeksimainittua koskaan ennen, eikä ne ole niin kovin jouluisia, etteikö niitä voisi pakastimesta syödä muulloinkin. Siksi ei haittaa, että teen tolkuttoman määrän laatikoita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti