Uusi lääkitys

 

Syöpähoitoihin välillä kuuluu myös sytojen jälkeen syötävä syövänestolääkitys, niin nytkin. Viimeksi söin Letroja, joista kirjoitin paljon tännekin ja nyt olen viikon syönyt Tadexia 20mg vahvuudella. Tämä lääke (ja lääkkeet ylipäätään) vähän jännittää mua. En ole mikään lääkkeiden suurkuluttaja, ainakaan ennen syöpädiagnoosia ja kroppani on ihmeissään kaikesta kemikaalista, jota siihen nyt tuupataan. Tadexin hyvin yleiset (= voi esiintyä yli 1:llä käyttäjällä 10:stä) haittavaikutukset ovat nesteen kertyminen elimistöön, pahoinvointi, ihottuma, kuumat aallot ym.

Yleiset haittavaikutukset (= voi esiintyä enintään 1:llä 10:stä) ovat anemia, veren valkosolujen määrän väheneminen, tiettyjen veren rasvojen suureneminen, heikotus, päänsärky, näköhäiriöt, lisääntynyt alttius laskimotukkotulehduksille ja laskimotukoksille ja niiden jälkitaudit, kuten keuhkoveritulppa, aivoverisuonitukos, jalkakrampit, oksentelu, ripuli, ummetus, ruokahaluttomuus, rasvamaksa, kuiva iho, hiusten lähtö, luukivut ym.

Melko harvinaisista (= voi esiintyä enintään 1:llä 100:sta) mainittakoon haimatulehdus ja maksakirroosi. Harvinaisia (= voi esiintyä enintään 1:llä 1000:sta) ovat mm kasvaimen aktivoituminen, masennus, aivohalvaus ja maksakuolio.

Mun sukutaustaan nähden on aika pelottavaa, että lääkkeeseen liittyy niin paljon verisuoniin liittyviä haittoja. Esim äitini kuoli aivoinfarktiin sairaalassa, ollessaan ihan toisen asian takia operaatiossa. Suvussa on paljon verisuoniin liittyviä vakaviakin ongelmia melko nuorillakin henkilöillä. Silti lääkäri oli sitä mieltä, että on pienempi riski käyttää tätä lääkettä, kuin olla käyttämättä ja saada syöpä uudelleen. Unohdin kysyä millä todennäköisyydellä tämä estää syövän, sillä en usko 100% todennäköisyyteen. Valittavana oli joko tabletti kerran päivässä tai pistos kerran kuussa. Lääkäri valitsi minulle sen tabletin.

Haittavaikutuksia on jo tullutkin ilmi. Kuumat aallot on taas lisääntyneet, luukipuja oli ensimmäisinä päivinä, ihan hienoista päänsärkyä on välillä (tosin sitä on vaikea erottaa esim hartioiden jumitusoireista tai stressipäänsärystä), ihottumaakin yhtäkkiä tuli ja ilmoitin siitä heti sairaalan noona-sovellukseen. Vastaus voi kestää päiväkausia, vaikka ohjeissa sanotaan, että ’lopeta lääkkeen käyttö välittömästi jos…’ On vaikea sanoa minkä tyypin ihottuma tämä on, joten hankala tietää mitä pitää tehdä! Myös oikean leukanivelen naksuminen on palannut. Sitä oli viimeksi Letrojen alkuvaiheessa aika pahana oireena (niin että jouduin aina kasvot taivasta kohti asettelemaan suun kiinni, koska leuka jäi lukkoon muuten), mutta joka poistui kun pidin kuukauden letro-tauon oireiden vuoksi.

Näitä oireita voi ilmetä arviolta ensimmäisen tai ensimmäisten kuukausien aikana ja osa voi jäädä pysyviksi. Tai niin ainakin Letrojen kohdalla tapahtui. Eli aika jännää aikaa tässä taas eletään. En toki haluaisi saada mitään tukosta lääkkeen takia! Tai mitään muutakaan vakavaa haittavaikutusta. Hassua on kuitenkin se, että (taas, niin kuin Letrojenkin kohdalla) esim lääkeinfon ohjeissa sanotaan, että ennen lääkkeen aloittamista pitää tutkituttaa silmät ja ottaa tietyt verikokeet. No onko näin tehty? Ei ja en tiedä! Silmistä ei ainakaan kukaan ole maininnut halaistua sanaa, enkä ole ihan varma mitä veriarvoja pitäisi seurata ja onko niitä seurattu. Letrojen kohdalla piti ennen lääkkeen aloittamista tarkkailla luustontiheyttä, mutta sitä ei suostuttu ollenkaan tarkkailemaan. Sitä vastoin annettiin ohjeeksi syödä kalkkia, jota olenkin syönyt. En oikein tiedä onko tämä säästämistä vai lääkäreiden laiskuutta. Potilaan vinkkelistä se on kuitenkin huolestuttavaa ja ärsyttävää.

Oikeastaan nyt ei voi muuta kuin odotella ja ihmetellä ja toivoa. Pientä stressiä se tietysti aiheuttaa. Kuten sekin, että miehen iskias on hyvin hankala, eikä tietoa kuvauksen ajankohdasta ole vieläkään. Me molemmat roikumme siis odottamisen hirressä ja ihmettelemme, että näinkö tämä menee.