.

.

8.11.2025

Onko niitä muutoksia ruokailuun tullut?

 

Siitä on nyt reilu kuukausi, kun järkytyin suolankäytöstäni. Sen jälkeen oon jättäny hapankorput kauppaan ja ostanu pelkästään ruisleipää (ohut herkku), joka ei ole mikään suolaton, mutta pienikin muutos on muutos. Oon myös lopettanut sen voimakassuolaisen oivariinin ostamisen - nyt kaapissa on normaalisuolainen versio. En myöskään ole ostanut metukkaa tai mätitahnaa. Pari kertaa on chipsitkin jääneet ostamatta (ostan niitä muutenkin suht harvoin), eli en ole siis ostanut niitä nyt kertaakaan. Salmiakkia en syö enää niin paljon, enkä etenkään niin suolaista salmiakkia. En mä nyt näitä siis kokonaan ole pois jättäny, mutta kiinnitän huomioo asiaan, enkä vedä suolaa koko ajan. Että tässä asiassa muutoksia on kyllä tullu! 

Joskus muuten luin, miten joku ravitsemusneuvoja sanoi, että ei se sushi ole terveellinen lounas, kun siitä soijasta saa niin paljon suolaa. No hei haloo!! Ensinnäkin soijakastikkeita on ihan pirun paljon erilaisia (ainakin Tampereen etnisissä liikkeissä) saatavilla ja toisekseen, ei kai niitä sushipaloja siellä soijassa tarvii ees uittaa?? Mä syön monesti jossain lounaspaikassa sushia niin, että en ota ollenkaan soijaa, kun mun mielestä se ruoka maistuu muutenkin tosi hyvältä.


Kuvassa on mun yhtä lemppariruokaa ja -juomaa; gyozaa ja tuorepuristettua appelsiinimehua! Ja sitä soijaakin, koska gyoza vaatii soijaa kyllä. En ole vielä varannu aikaa mihinkään ravitsemusneuvojalle, mutta se on edelleen harkinnassa. Olis kiva pitää ruokapäiväkirjaa ja kerran pidinkin sellasta netissä - kunnes se muuttui maksulliseksi. Siitä näki paljonko mitäkin positiivista asiaa tuli tunkeneeksi napaansa päivän mittaan, että vaikka kuinka paljon siitä oli kuituja ja sen semmoista. Mutta en mä nyt siitä hommasta maksamaan menis. Jonkin aikaa yritin ettiä vastaavaa systeemiä netistä, mutten oikein onnistunut. Kun en mä nyt helvetti vieköön englanniksi niitä nisukänttyjäni halua miettiä! Ja muutenkin; se pitää olla helppo ja siitä pitää voida nähdä erilaisia taulukoita ja sen, että mihin suuntaan sitä ollaan menossa, että onko vahingossa syöty pelkkiä vadelmaveneitä viimeset kolme kuukautta.

Se mikä edelleen on haaste, on sokeri. Oon niin ylpeä itsestäni, että pääsin eroon energiajuomista toukokuussa. Mutta nyt oon uponnu limsoihin. Onneksi ne voi korvata helpommin vichyllä ja sen sitten vähitellen vedellä. Ja karkkiakin syön nyt suht paljon. On se kumma miten aina pitää olla joku ihmeen ruokaongelma. Kohta tulee joulu ja suklaa on erottamaton juttu joulusta! Joten nyt ei voi ruveta mihinkään karkkilakkoon. Enkä sitä paitsi usko lakkoihin. Jos kiristää hermojaan (etenkin maku-) liikaa kieltämällä iteltään kaiken kivan, niin sitten sitä vasta singahtaakin syvään päätyyn ja kaikki romuttuu holtittomaan ahmimiseen varmemmin ku Berliinin muuri.

En mä mihinkään ankeaan kaikettomaan ruokavalioon kyllä pyrikään, hyi. Vaikka just sillai voisin kyllä kuvitella tekeväni, koska mulla on tapana mennä aina johonkin pirun syvään päätyyn. Muistan kun kerran (tämä oli joskus 90-luvulla) päätin, että jätän vähittäin suolan kokonaan pois, sokerin kokonaan pois ja rasvan kokonaan pois ja elän ultraterveellisesti. No onneksi jotain tuli väliin, enkä toteuttanut tätä kalmankylmää suunnitelmaa! Tolla reseptillä olis meinaan näivettyny ja kuollu ennen pitkää, tajuamatta sitä edes itse. Aivot tarvii rasvaa, elimistö tarvii suolaa ja sokerikin on hyvä kohtuullisesti.


Ei kommentteja: