Tulin miettineeksi aikakäsitystäni. Tai oikeastaan sitä miten suunnittelen aikaani. Oikeastaan siihen on neljä porrasta. Mulla on oltava paperinen kalenteri ja nykyään sen on oltava iso kalenteri, johon mahtuu paljon tekstiä. Hahmotan siis tulevaa aikaa ensin vuoden periodina, ei vuotta eteenpäin, vaan täyden kalenterivuoden, kuten 2024. Vuoden ajalle suunnittelen ja merkitsen suuret tapahtumat, toistuvat tapahtumat ja isot tärkeät asiat. Niitä ei yleensä ole kauheasti. Seuraava porras on kuukausi. Suunnittelen jokaisen alkavan kuukauden pääpiirteet kalenteriin edellisen kuukauden aikana. Kuten matkustelut, lääkärikäynnit, työt, vierailut, tapaamiset ja sen sellaiset. Kuukausi täyttyy yleensä aika pian kuun alussa. Kolmas askelma on tärkein ja se on tuleva viikko! Viikon ohjelma on tarkempi kuin kuukauden ja siinä on yleensä 2-4 päivää, jolloin on aika täyttä. Muina päivinä koetan levätä. (Introverttipiirre.)
Jokaiseen tulevaan viikkoon orientoidun jo edellisen viikon aikana. Tiedän minä päivänä teen mitäkin, minne menen ja ketä tapaan. Viikon ohjelma on tunnilleen tarkka. Niiden päivien varalle kun en mene kotoa minnekään, kalenterin reunassa on to do-lista, jossa lukee sille viikolle suunnitellut hoidettavat asiat, kuten vaikkapa laskujen maksua, kelatietojen tarkistelua, lääkäriaikojen varaamista ja sen sellaista. Neljäs askel on tietysti sitten vuorokausi. Jos jokainen viikko tarkentuu tunnilleen edellisellä viikolla, niin vuorokausi tarkentuu sitten päivää paria aiemmin vielä tarkemmaksi. Jos ohjelmassa on vaikka uimahallia ja lääkärikäyntiä, niin vuorokausisuunnitelmassa täytän niiden väliin jäävät aukot ja pohdin missä syön, pitääkö jotain pikkuasioita vielä hoitaa samana päivänä ja esim mitä reittejä kuljen.
Tää voi kuulostaa kamalan säntilliseltä ja ankeelta, mutta mulle on helpointa tukeutua tarkkoihin suunnitelmiin. Se ei silti meinaa sitä, ettenkö voisi lennossa muuttaa suunnitelmia, olen siinä jopa hyvä! Tänään tajusin, että tämä mun aikakäsitys on läheistä sukua paikkakäsitykselle. Mä näen ajan yhtä aikaa sekä ”vaakatasossa” eli sen mitä on tässä hetkessä, että ”ylhäältä päin” eli kalenterina ja sen jaksoina. Samalla tavoin koen paikkakäsityksen; näen mielessäni yhtä aikaa paikan jossa olen ja karttanäkymän. Eli käsitän sekä sijaintini, että myös aikani kaksiulotteisesti. Vähän hassua, sillä en ole ennen ajatellut tätä näin tarkasti ja analyyttisesti. Mutta nyt mua kiinnostaisi tietää, miten te näitä asioita hahmotatte? Kuulostaako tämä mun tapa tutulta vai täysin oudolta?
6 kommenttia:
Huh,tuntui näin äkkiseltään tosi säntilliseltä. Mutta onhan se toisaalta minullakin,vaikka hieman eritavalla. Asun maatilalla,joten työt ovat joka päiväisiä ja rytmi sama.Osa taasen ajoittuu vuodenaikojen,sään ja eläinten mukaan. En tarvi siihen enää kalenteria
Kuulostaa erittäin tutulta. En osaa omaa viikkoani/kalenteriani selittää noin hienosti. Mulla viikkoni on jana, joka alkaa maanantaista ja näen sen mielessänikin janana ja päivien kohdalla on tekstit tai tyhjää.
Kuukauden näen neliönä, jossa nuo janat ovat.
Vuoden näen vinon ellipsin muotoisena. Järkytin töissä ollessani työkavereitani leikkaamalla kuukaudet koko vuoden kalenterista seinälleni vinon ellipsin muotoon.
Olen synesteetikko, ettei selkeyttä nyt voi odottaakaan.
Osasit kyllä kuvat omaasi tosi hyvin. Pääsin heti kartalle!
Itselläni hiukan samansuuntaista, mutta ei noin säntillistä. Tuvan seinällä roikkuu Wanhan ajan kuukalenteri johon ilmestyy pieniä lappusia labra-ajoista yms. ja kalenterista näen otolliset kuunvaiheet kylvöille, kitkemisille ja kampaamokäynneille sekä myös milloin mikäkin ruumiinosa voi kolottaa tai olla herkkänä. Ja eletyn päivän vedän illalla punakynällä yli. Varmuuden vuoksi.
Kartalla ollaan. Hyvin kuvasit omasi!
Siru
Anni; Kuulostaa ihanalta, maatila ja vuodenkierto! ❤️ Mulla tämä,on menny säntillisemmäksi sairauden myötä, tarkemmin ajatellen. Aluksi, koska piti olla jouluun asti joka kolmas viikko tarkka lääkelukujärjestys ja sitten, koska en jaksanu vaan haahuilla mihin mieli tekee, vaan oli pakko suunnitella esim lyhin reitti paikasta A paikkaan B ja nyt se näkyy olevan mulla jo normi. 😄
Vilukissi; Mäkin näen viikon janana ja kuukaudenkin. Mulla vuosi on pyöreä, mutta uusi vuosi on alhaalla ja juhannus ylhäällä. 😄 (Ilmeisesti melkein kaikilla muilla ne on päinvastoin, kun oon joskus kyselly!) Mäkin oon synesteetikko joten samalla janalla ollaan 😉😄
Siru; Wau, NYT kuulosti kiehtovalta! Ihana henki siellä! 😍
Lähetä kommentti