.

.

29.4.2024

Olotiloja



Nyt mun Letrozoltauko on kestänyt kuukauden ja on aika tehdä pientä katsausta siitä, miten tauko on vaikuttanut erilaisiin oireisiin. Ja onhan se vaikuttanut!


Vertaan nykyhetkeä siis maaliskuuhun. Ensinnäkin neuropatia jaloissa on vähentynyt. Se on vähän niin kuin tinnitus; useimmiten en huomaa sitä, mutta siellä se on, koko ajan. Pienesti. Lonkkien jäykkyys liikkeelle lähtiessä on vähäisempää, mutta sitäkin siis vielä on. Yskä on melkein poissa. Yskittää joskus kun syö jotain, mutta muuten ihan tavallisesti, eli satunnaisesti. Nenän kuivuminen ei ole enää paha. Huikee ylläri on se, että leukanivel ei yhtäkkiä kloksu juuri ollenkaan! Kuumia aaltoja on silloin tällöin, mutta vähemmän kuin pahimpina hetkinä. Peukalokipu eli napsusormi/jännetupen tulehdus on hellittämässä, ihme kyllä!! Se on ollut suuri vaiva ja tosi kipeä kaiken tekemisen aikana. Edelleen se on arka, mutta en sentään ulvaise joka kerta kun peukalo tökkää johonkin. ”Pimenemistä”, väsymystä, ritakipua, päänsärkyä, ranteiden ja olkapäiden aristusta tai vatsan aristusta ei ole enää yhtään ja ne väistyivät jo maaliskuun lopulla itsekseen. Nämä muut oireet voikin sitten lukea Letrozolin piikkiin. Edelleen hengästyn ja väsähdän jos joudun kävelemään nopeasti ja jos pitää seisoskella paljon, niin kaipaan istumaan. Muuten mulla on melko normaali olo ja henkisestikin koko ajan parempi!

Lääkäri sanoi, että peukalon pitäisi olla täydessä levossa ja siksi ostinkin apteekista melko tyyriin peukalotuen, joka kuitenkin auttaa. Ja samalla napsin lääkkeitä kolmasti päivässä. Kysyin, että alkaako nämä mun oireet uudelleen, kun jatkan Letrojen syömistä, niin hän sanoi, että sitä ei tiedä, mutta että mun kroppa on jo vähän tottunut siihen lääkkeeseen, joten luultavasti oireet väistyy itsekseen ajan kanssa. (Kaikillehan niin ei käy.) Ja että Letroja en saa kokonaan jättää pois. Että jos vain kestän oireet, niin näillä mennään. Ja mikäpäs tässä on kestäessä, ei nämä oireet ole mun mielestä pahoja ollenkaan. Sytojen jälkeiset päivät oli pahoja, mutta nekin olis voineet olla vielä pahempia. Että siitä vertailukohtaa. Sanoisin, että olen onnenmyyrä, kun olen nyt tässä melko terveenä ja hyvillä mielin.

Mukavaa viikkoa teille lukijat!

 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Aika hassua, että kirjoittamasi havainnot erilaisista olotiloista olisi melkein voinut olla omalta näppikseltäni. Ajatteletko siis, että vaikka Letrozolin sivuvaikutukset palaisivat, ne pystyisit kestämään? Letrozolista mulla on ollut varmaan vähemmän sivuvaikutuksia kuin sinulla, mutta silti se ahdistaa, uutena oireena on ollut ihon kutina. Toivon, että oireet helpottaa tai niihin löytyisi jotain helpotusta. Sen verran nössö olen, etten uskalla ilmankaan olla.

Kaikkea hyvää kevääseesi!

t. Anonyymi Emäntä

Thilda kirjoitti...

Annyymi Emäntä; No oho! Vai on meillä noin samanlaista! En mäkään millään uskalla ilman olla ja lääkärikin sanoi, että ei saakaan olla kokonaan ilman Letroja. Ja just noin mä ajattelen, että kestän kyllä. Ne oireet useimmiten hälvenee, kun kroppa tottuu. Että sitä odotellessa. 😄
Ihanaa kevättä sullekin!
🌷🌞🌻