Odottelua

Tällä hetkellä suurin toive on: pakkasta ja paljon. Eli valkea joulu olis toivelistalla.

Muuten on kiven takana luoda joulutunnelmaa.

Piparkakkukirja

Tänään on piparkakkutaikinan vuoro.

Tunnelmia joulukonsertista

Illalla tosi huikea Samuli Edelmanin konsertti Tampereen Tuomiokirkossa!

Tunnelma oli jopa rokahtava, mutta ei ristiriidassa Tuomiokirkon hengen kanssa.

Kirkko oli tosi täynnä, ihmiset elivät mukana lauluissa taputtaen ja jopa seisomaan nousten.

Valaistuskin oli tunnelmallinen; vain kaksi isoa kattokruunua osoitti valoaan kattoa kohti ja kirkon etuosa muusikoineen oli valaistu hitaasti vaihtuvin värivaloin.

Nautin todella!

Harrodsin jouluosastolla

Kaduttaa etten ostanut Lontoosta vuosi sitten kuvan kännykkä-kuusenkoristetta!

Jahkailin asiaa aika kauan (liian moderni mulle, ei ei) - mitä ihmettä päässä liikkui?!

Heti kotona kaduin!

Tää oli siis vain osa Harrodsin jouluosastoa, syyskuun alussa 2012.

Pakkasen tuntua

Aurinkoinen talvi on lähes kauneinta 

mitä luonnossa tapahtuu...

kuten pilkkopimeässä katseltu tähtitaivaskin 

tai hulmuavat revontulet.

Joutsenten sielunmaisema?

Kävin tänään mökillä ja totesin että joutsenet ei ole vieläkään muuttaneet, vaikka lunta on jo melkein 10 cm ja järvi on rannoilta jäässä. Kamalaa meteliä ne vaan pitää ja suorittaa hälytysajoja.

Vuosi vuodelta ne viipyy pidempään täälä kylmässä pohjolassa.

Heitänpä sua joulukortilla

Nyt on joulukortit tungettu postilaatikkoon.

Tässä yks muisto aiheeseen liittyen:

Ainakin 70- ja 80-luvuilla oli tapana jakaa luokkakavereille (ainaki niille kivoille)

joulukortteja. Kortit oli pieniä, useimmiten aika tylsiä, mutta voi sitä riemua kun kortti ilmestyi pulpetille!

Löysin omat vanhat korttini ja tein niistä kollaasit.

Ja sielä oli myös kortti Artolta.

Olin hyvin ihastunu Artoon!

 Luokan fiksuimpaan poikaan, joka ei koskaan kiusannu ketään.

Koska Arto oli mukava ja kiltti, hymyili nätisti ja koska Artolla oli luokan pojista kaunein käsiala. Oooo!

Kunnes tyhmä samalla luokalla notkuva serkkuni pilasi kaiken ja kiusasi niin kauan, että oli pakko unohtaa Arto. Varmaan pulpettijärjestyskin muuttu siinä välillä, enkä enää istunu Arton takana.

Eka luokka ja eka rakkaus menee hujauksessa ohi.

 Myöhemmin kun musta tuli punkkari, salaa vielä kunnioitin kaikkia maailman kilttejä Artoja; niitä poikia jotka osas piirtää ja joilla oli edelleen kaunis käsiala,

mutta rakastuin tietty renttuihin. 

Sillon ei pojat lähetelly enää kortteja.

Mitenkähän nykyään; meilaaksne toisilleen??

Sokerioksat

Kaunis pakkashuuru on sokeroinu taas yön aikana koko maiseman!

Muistoja vuodelta 1918

Toi Keijon teksti kyllä jotenki puree muhun...

Apa

Mun Apa (nimi tulee siitä, etten pienenä osannu sanoa apina, vaan apa)

löytyi 70-luvun lehtimainoksesta; Hinta 57 markkaa!

Tallinnan kuulumisia

Eilinen matka Tallinnaan onnistui mainiosti. Kierreltiin putiikkeja päätyen joulutorille, josta osteltiin villatuotteita; lapasia (eli rasoja, eli tumppuja, eli vanttuita), sukkia ja hattuja.

Käytiin syömäs Olde Hansassa. Toinen söi metsäsienikeittoa ja toinen tilas maisteluvadin, jossa oli jos jonkinlaista hyvää; viiriäisenmunia, yrttileipää, hilloa, oliivia, lihaa ja erilaisia tahnoja. Ruoka oli erittäin herkullista. Tarjoilijat oli sonnustautuneet keskiaikavaatteisiin, astiat oli puuta ja savea, lasit keskiaikamallisia. Valaistuksena pääasiassa kynttilät. Tosi kaunis paikka (myös vessa kannattaa käydä katsastamassa, sillä sama meininki jatkuu myös siellä)!

Just ennen poislähtöä alko hiljalleen sataa lunta. 

Kaikki toiveet siis matkan suhteen täytty.

Hyvää Joulukuun Ekaa kaikille!

Piipahdus Tallinnaan

Huomenna seikkailen Tallinnan joulutorin liepeillä;

nuuhkin keskiaikaisia taloja,

maistelen alkavaa joulua!

Poimin ideoita,

fiilistelen,

valokuvaan

ja nautin!

Highgate Cemetery-East, Lontoo, osa 4

Ei taitais olla Suomalaisen hautausmaan turvallisuussääntöjen mukainen

 tämä iloinen kivien kenotus.

Highgate Cemetery-East, Lontoo, osa 3

Oikeestaan olisin palavasti halunnu mennä vastapäiselle hautausmaalle;

Highgate -west:iin. Mutta sinne pääsee vaan opastetulle kierrokselle, 15 henkee kerrallaan.

Mää olin tietty se kuudestoista jonossa. Ei auttanu ruikuttaa et "mutku mää oon Suomesta asti tullu, että en mää oo tääl enää viikon päästä, seuraavalla opastetulla kierroksella". 

Kierrokselle pitää varata paikka; soittamalla! Netissä sitä ei voi tehä.

No, ens kerralla sit täytyy pirauttaa niille.

Ja miks haluun sille hautausmaalle?

Koska se on paljo vaikuttavampi paikka ku tää.

Siel on kuvattu kaikenlaisia vampyyrileffoja, sen verran mystiset puitteet sieltä löytyy.

Flyygelin muotosia hautakiviä ja vaikka mitä.

Kyllähän se on nähtävä!

Highgate Cemetery-East, Lontoo, osa 2

Koko hautausmaalla oli mun lisäksi ehkä yksi ihminen, 

joten rauha ja tunnelma oli lumoava!

Muu Lontoo katos jonnekin vaimeeseen kohinaan.

Highgate Cemetery-East, Lontoo, osa 1

Lontoossa löysin ihanan hautausmaan...