Yli viikon kestäneen vuolaan nuhan ja pienen kuumeen jälkeen päätin jäädä kotiin lepäämään. Uudet pehmeät villasukat, flanellipyjama, vaaleanpunainen topattu "bedjacket", silmissä kuumeinen katse ja kädessä kuppi hunajalla ryyditettyä teetä, sitä on tämä päivä ollut. Nukkumista puolille päivin, lepäämistä televisiota katsellen, ulkona riehuvan syysmyrskyn kuuntelemista. Mietin miksi olen nyt flunssaisempi kuin ikinä aikaisemmin, vaikken ole puoleentoista vuoteen sairastanut minkäänlaista nuhaa ja kuumetta? Mahtoiko peruskuntoni romahtaa keväällä sairaalakeikkojen myötä. Juuri kun aloitin kansalaisopistojen kurssit, alkoi sairastaminen, enkä voikaan osallistua! Harmittavaa, mutta jaksan kyllä odottaa! Illat pimenevät, kynttilät syttyvät ja tee höyryää kupissa. Vielä minä ponkaisen sohvalta ja sängyn uumenista ulos kuulaaseen tai vaikka sadetihkuiseen syksyyn entisin voimin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti