Ihmettelin eilen yhtä kummallista hakaa, joka tuntui olevan ihan nurinkurisesti taottu. Kyseessä oli vanha esine, sellainen tuhatvuotinen karkeasti arvellen. Pähkäilin ja pohdiskelin. Mielessä käväisi häivähdys, että jos se kuitenkin olisi avain, mutta varren muoto oli liian puikula vääntämistä varten. Kunnes kotona yhteispohdinnalla idealamppu alkoi hehkua, syttyäkseen sitten kirkkaaksi kuin supernova!
Mikäpä muukaan! Aivan oppikirjamallinen putkilukon avain! Sitähän ei väännetä vaan avain työnnetään lukkoon, jolloin lukon haitat aukeavat. Löysin netistä lähes identtisen avaimen kuviakin. Voi että sitä voi joskus pöljäillä ja toljailla ennekuin lamppu edes hehkuu...
Kyllä nyt on taas rummutettu tätä asiaa kuulkaa koko päivän! Ja suitsutettu. Ja niitä henkseleitäkin taas paukuteltu. Ihmekös tuo, kun en meinannu saada untakaan illalla, tätä asiaa mielessäni hehkutellessa!
Tämähän meinaa sitä, että tuhat vuotta sitten niillä lukon omistajilla on ollut jotain niin arvokasta, että se on pitänyt säilöä lukon taakse. Luultavasti joku arkku. Ja taas lähti mielikuvitus lentoon!
Tuleekoha se uni tänäkään iltana kovin äkisti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti