Kylppärihaaveita 1

 

Luulenpa, että itse olisin tuiskahtanut hämmennyksestä naamalleni suohon, jos joku olisi vaikka vielä keväällä sanonut, että ’sinä tulet koukuttumaan tekoälyn luomiin kuviin’! En olis ikinä uskonut. Mutta koska olen tässä nyt pari kolme viikkoa säätänyt tekoälyllä jos jonkinlaista kuvaa, niin ajattelin, että ryhdyn julkaisemaan sunnuntaisarjaa, jossa aiheena on kylppäri ja nimenomaan sellaiset kuvat, jotka tekoäly on luonut minun ohjeideni perusteella. En tässä nyt ota kantaa tekoälyyn muuten, mutta näiden kuvien kohdalla olen katsonut kaikkea arveluttavuutta läpi sormien. Ja koska nämä kuvat ruokkii aivan valtavasti mun mielikuvitusta, niin haluan jakaa nämä myös esim niille, jotka ei halua itse koskea mokomaan lopunajan rakkineeseen, mutta haluaa vaan nauttia kauniista kuvista kuten minäkin. Minä sotken sormeni sontaan teidän puolestanne - heh hee.

Ja sitten lähdetään. Julkaisen aikajärjestyksessä nämä luomukseni ja ekana siis tulee ne ihan ensimmäiset, vähän kolhot ja avuttomatkin kuvat, joista sitten kehityn ties mihin sfääreihin - you will see! - kunnes kylppäriaihe on kokonaan kaluttu. (Voin kertoa, että jossain vaiheessa tulee myös kyllästyminen, vaikka heti sitäkään ei uskoisi.) En julkaise pahimpia mokakuvia (niitä AI osaa myös todellakin väsätä!) paitsi ehkä esimerkinomaisesti, mutta pieniä puutteita katson toki läpi sormien. Esimerkiksi avointa ikkunaa tekoäly ei luontevan näköisesti vaan osaa tehdä. Hämmentävää. Näihin ekoihin kuviin en edes pyytänyt mitään lavuaaria ja pyttyä ja ammetta, vaan mun käskyt oli hyvin hyvin lyhyitä - tyyliin kaksi lyhyttä lausetta: ’luo antiikkinen kylppärinpöytä, jossa on paljon antiikkisia kosmetiikkapurkkeja. Luo kattoon lamppu ja pellavapyyhkeet seinille ja peili pöydän ylle.’ Ja lopussahan mun käskyt oli pitempiä kuin tämä julkaisun alkuteksti yhteensä!

Vaikka ohjeissa on, että sano mahdollisimman lyhyillä ja selvillä lauseilla lyhyt kuvaus, niin kyllä se veijari tajuaa pitkätkin melko epäselvästi sanotut jorinat, joissa on jos jonkinlaisia kommervenkkejä. Mutta niitä nähdään sitten muutaman kuukauden kuluttua. En edes kehtaa sanoa paljonko olen näitä kuvia luonut, mutta paljon niitä on! Ja miten sitä tekoälyä sitten käytetään? (Vaikka tunnenkin itseni melkein paholaisen asianajajaksi, niin kerronpa silti, koska kuka tahansa saa tämän selville muutenkin…) Googletin ’ilmainen tekoäly’ ja sain muutamia ehdokkaita, joilla aloin luoda kuvia. Osa niistä tekoälypalveluista oli huonoja. Osa kärtti rahaa suunnilleen 20 kuvan jälkeen. (Siis ilmainen kokeilu vain.) Kunnes löysin lopulta oikeasti hyvän ja oikeasti ilmaisen, eli bing.com:in. Sillä voi joko muokata valmiita kuvia (esim värittää mustavalkokuvia) tai luoda täysin uutta. Olen tehnyt näitä molempia ja olen täysin suossa tämän asian kanssa. Enkä halua tulla pelastetuksi, sillä näin on hyvä juuri nyt. Olkaatte hyvät!

Pääsisinpä läträämään noiden purkkien ja pullojen kanssa…!

Älä hitossa luota tekoälyyn!

 

Olen kokeillut tekoälyä oikeastaan vasta tänä vuonna. Olen tehnyt harvakseen sille kysymyksiä tyyliin ”kuka on xx” tai muuta vastaavaa simppeliä. Tällä viikolla keksin kokeilla sitä sukututkimuksen apuna. Kysyin mm että onko kahdella suvulla sukukytkös. Se vastasi ihan silein otsin, että kyllä, he ovat pikkuserkkuja. Olin hiukan yllättynyt ja koetin itse löytää tätä linkkiä, kunnes sitten keksin kysyä tarkentavasti, että kerro tarkka sukulinja heidän välillä. Vasta siinä kohtaa tajusin, että hän tuo silmieni eteen silmää räpäyttämättä henkilöitä, joita ei ole ollut olemassakaan!

Tähän viikkoon asti siis luulin, että tekoäly sihtaa tietonsa netistä salamannopeasti ja yhdistelee vaikkapa eri asiakirjoja ja muita tietoja. Nyt tiedän, että tekoäly ihan sumeilematta keksii itse asioita, jos se ei tiedä niitä. Se siis valehtelee. Ja sitä ei erota mistään muusta kuin siitä, että valmiiksi tiedät miten asian pitäisi olla. Mutta ethän sä yleensä kysy tekoälyltä asiaa, jonka jo tiedät, vai mitä? Joten aika usein jää huomaamatta, että se puhuu ihan puuta heinää. Kuulin myös, että joku oli pyytänyt tekoälyltä kirjalistaa johonkin tarkoitukseen ja se oli antanut kymmenen kirjan listan, joista kuutta ei ole edes olemassa! 

Odotin hiljattain postista yhtä sukututkimukseen liittyvää kirjaa ja koetin etukäteen kysellä tekoälyltä, että mitä kirjassa kirjoitetaan tietystä paikasta ja henkilöistä siellä. Se vastasi, että siinä käydään laajasti läpi ajanjaksoa kysytyssä paikassa, henkilöitä ja heidän sosiaalisia suhteitaan, vieraanvaraisuuttaan jne. Ja että siinä on myös kuvia näistä ihmisistä. Odotukset oli korkealla, vaikka tässä vaiheessa onneksi tajusin jo olla vähän varuillani ja skeptinen. Kun sain kirjan käsiini, avasin sen jännittyneenä; totuus oli aika karu. Tuosta paikasta ja sen henkilöistä mainitaan kahdessa lyhyessä lauseessa. Ei mitään sosiaalisista suhteista tai mistään. Ei kuvan kuvaa.

Tarkoituksella inhimillistän tekoälyä tässä jutussa puhumalla siitä, miten se silmää räpäyttämättä tekee jotain. Tiedän, ettei se ole henkilö. Mutta haluan korostaa sitä, miten roistomaisesti se antaa vaikutelmia ja sitä, että aika monet ajattelevat sen kuin henkilönä. Se on kuin kaikkitietävä apuri, hyvä lähde ja oivallinen vinkkaaja. No, ehkä tämänhetkisen tiedon valossa sanoisin, että älä luota mihinkään, mitä se sanoo, ennen kuin tarkistat muista lähteistä asian! Se ei ole edes se kuuluisa ’hyvä renki’.

Lopuksi kysyin tekoälyltä, että ”keksiikö tekoäly asioita?” Vastaus oli mielenkiintoinen. ’Tekoäly ei keksi asioita samalla tavalla kuin ihminen, - sen sijaan se toimii tilastollisella todennäköisyydellä ja luo uutta yhdistelemällä valtavia määriä olemassa olevaa ihmisen tuottamaa tietoa. Kun tekoälyltä kysytään jotain, se pyrkii aina antamaan vastauksen, vaikka sillä ei olisi aiheesta varmaa tietoa. Tällöin se voi hallusinoida eli keksiä täysin vääriä faktoja, nimiä tai lähteitä, jotka kuitenkin vaikuttavat äkkiseltään täysin uskottavilta.’