Notkumispäivä

Eilen otin takaisin monen monen viikon kiireen

ja notkuin ensin kahvilassa hyvän ystävän kanssa.

Istuimme antiikkisen pyöreän pöydän ääressä, 

vanhalla vihreällä sohvalla,

siemaillen chai lattea ja chilimutakakkua kermavaahdolla.

Puhetulvasta ei meinannut tulla loppua.

Ihanaa kun pitkästä aikaa voi nauttia ystävän seurasta!

Sen jälkeen notkuin ostoskeskuksen kempparissa tyttären kanssa.

Kiersimme sen moneen kertaan;

zoomailimme kynsilakat tarkalla silmällä,

etsimme räväköitä luomivärejä,

nuuhkimme kauniita hajuvesipulloja.

Mutta mitään en ostanut.

Ällistyttävää!

Sitten asetuin toisen ystävän ja hänen lastensa kanssa syömään.

Pienimuotoisen hulinan ja touhun keskellä pystyimme vaihtamaan kuulumisia,

luotsaamaan mennyttä ja tulevaa.

Sudennälkä ja hyvä seura!

Mikä oivallinen yhdistelmä!

Illalla kotona sytytin ensimmäistä kertaa suuren määrän kynttilöitä tänä syksynä.

Tärkeimpänä kaikista Rakkaalta Ystävältä saamani Teehetki-pöytäkynttilän.

Kakluuniin sytytin ensimmäiset tulet, aamun jäätävyys ja päivän koleus pitivät siitä huolen.

Käperryin sohvalle lukemaan postilaatikon antia;

Talo ja Koti-lehteä sekä Sjödenin uutta kuvastoa!

Mutta se onkin sitten jo toinen stoori.