.

.

27.6.2025

Konttorikin hiukan etenee…

 

Ennen leikkausta kannoin lähes kaikki loput laatikot ja pinot ruokailuhuoneen pöydältä ja tuoleilta ja lattialta konttoriin, koska leikkauksen jälkeen ei saanut aikoihin nostella ja kumarrella. Nyt on siis aika pikku hiljaa  järjestellä konttorissa; tyhjäillä laatikoita, erottelemalla osaa poistopinoon (joka minulla on koko ajan, uskokaa pois) ja miettimällä mitä laitan esille ja mitä laitan kaappiin. Luulen, että saan konttorin kesän kuluessa kuntoon, koska laatikoita on ehkä vain kuusi ja nekin pieniä. Muutama pino notkuu niiden lisäksi lattialla tietysti myös. Tykkään siitä, että kaikella on paikkansa ja kaikki on järjestyksessä, koska kaikki epäjärjestys vie energiaa ihan liikaa. Enkä nyt puhu tästä hetkestä ja tästä huoneesta, vaan näin on ollut aina ja kaikissa kodeissa joissa olen asunut, jo lapsena.


Tuohon torsoperheen laatikoston nurkalle tulee rönsiksen tilalle syksymmällä Lucia-lamppu. Torsomiehellä on paapan lippis päässä. Naisen hatun ostin vuosia sitten Tallinnan vanhankaupungin hattuliikkeestä. Televisio on lapsuuden rakas mustavalko-telkku, jossa näkyi vaan ykköskanava. Tiikkirapu on vanhempien Thaimaasta tuoma 1970-luvun lopulla. Kiinnyn esineisiin tunteella, mutta pystyn myös hyvin tekemään järkeviä päätöksiä ja valikoimaan niistä pois ne, joilla ei ole niin suurta merkitystä. Aikoihin en ole edes keräillyt enää mitään, päin vastoin. Joten valoa on näkyvissä!


1 kommentti:

Mannaryyni kirjoitti...

Maino asetelmasi toi hymyn huulille. Kopea torsoperhe ja rapu. Ihan mahtavaa 😁