”Kaukana on hyvä kylläkin kun on rahaa, paljon rahaa, mutta kotona on sittenkin paras.”
Hiekka aloitti maailmanmatkailun Pariisin maailmannäyttelystä 1878.
Vuosina 1880-1914 hän teki vuosittain vähintään yhden ulkomaanmatkan.
Afrikassa Hiekka kävi useita kertoja. Carthago sijaitsee nykyisen Tunisia rannikolla.
Tokiosta Hiekka kirjoittaa 1908 näin; Tuskin on kymmentä hevosta tavattu koko kaupungissa, vaikka nelisen tuntia olemme juoksuttaneet miestä vetämässä itseämme pitkin kaupunkia. Halpaa ja hauskaa kovin. Täytyisikö sentään sääliä vetäjää, mutta ajureita ei ole…”
Hiekka yhdisti matkoihinsa huvin ja hyödyn. Seuralaisekseen hän otti jonkun helposti käskettävän, usein liikkeessään työskentelevän henkilön.
Hong Kongista Hiekka kirjoittaa 1908 näin; Meri on vähän näinä päivinä keinuttanut ja tänään olemme keinutelleet kiinalaisten kantotuoleissa ylös tavoitellen korkeuksiin…”
Jokohamasta Hiekka matkaa Honoluluun. Laivamatkasta hän kirjoittaa näin; ”Nyt on päättynyt pisin ja ikävin yhtämittainen merimatka joka kesti 10 vuorokautta Jokohamasta tänne. Tämän kuun ensimmäisenä päivänä oli sellainen myrsky jota en ennen ole elämässäni nähnyt. - Tämä laiva SS Korea - - - keikkui kuin lastu aallokossa ja rutisi kuin pärekori…”
Honolulusta Hiekka kirjoittaa edelleen; ”Laivan palvelijat ja laivamiehet ovat miltei kaikki kiinalaisia pitkäpiiskasia miehiä. Jos hiukset eivät ole tarpeeksi pitkät, niin palmikot jatketaan mustilla nauhoilla, siksi että palmikko riippuu alapuolelle polvia.”
Matkamuistoja Hiekka toi matkoiltaan isot määrät. Vielä vuosi ennen kuolemaansa hän matkusti viimeisen kerran ulkomaille. Aina piti olla matkalaukku valmiina pienempiä matkoja varten.
Hiekka suunnitteli matkansa tarkoin etukäteen. Hotellit ja nähtävyydet piti olla kaikki tarkasti tiedossa, eikä suunnitelmista poikettu! (Ja tämä oli huom ennen nettiaikaa ja ennen matkatoimistoja!)
Laivoilla Hiekka tapasi lukuisia eri maiden kansalaisia, jotka matkustivat hänen laillaan ykkösluokassa. Kolmosluokan matkustajista hän ei tiennyt mitään sen tarkempaa, mutta ykkösluokassa saattoi matkustaa vaikka ”…eräs intialainen (3 rouvaa mukana, 40 jäi kotia) prinssi seurueineen!” Voi niitä juttuja, joita on kerrottu näiltä matkoilta! Voin kuvitella itseni salonkiin muiden joukkoon, kuuntelemaan silmät pyöreinä maailman ihmeistä!
Hiekan aarrekammio, eli holvihuone.
Nro 200; taskukello, 1800-luvun alku. Sveitsiläinen väärennös.
201; taskukello vuodelta 1783, Fredrik Blomqvist, Turku. (Suomen tuotteliain kellojen valmistaja.)
202; taskukello 1600-1700-lukujen taitteesta. John Ward, Lontoo. Aikansa halpiskello.
203; taskukello 1700-1800-lukujen taitteesta. Sveitsiläis-Ranskalainen raakakoneisto, viimeistelty mahdollisesti Lontoossa. Aikansa suuria meritaisteluita ihannoiva kuvitus.
Tekstilainaukset Hiekan Taidemuseon sivuilta.













Ei kommentteja:
Lähetä kommentti