...se olen minä!
Pienenä nimittäin kuulin tai luin jostakin, että ääniaallot jatkavat matkaa loputtomiin. Siitä päättelin, että jos höpöttelen itsekseni, niin joku kuulee ne esimerkiksi tuhannen vuoden päästä. Ajatus kiehtoi minua äärettömästi. Taitaa olla niin, että silloin alkoi minun itsekseenpuhumisen historiani, koska muistan useita kertoja höpötelleeni kaikkea tärkeää (hiukan ehkä normaalia kovemmalla äänellä ja selkeästi artikuloiden) tulevaisuuden tyypeille.
Kuvitelkaa nyt sitä ihmetystä kun yhtäkkiä saadaan yhteys tuhannen vuoden taakse; ei voida edes aavistaa mitä sen ajan ihmisen päässä on liikkunut! Sitten selviää: "Mä täällä kävelen kettiötä ympäri, oho, joku tulee, pakko piiloutua eteisen oven taakse, musta tulee vakoilija ja salapoliisi, hysss...."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti