Muistan juoneeni kunnolla kahvia ensimmäisen kerran noin 11-vuotiaana ja sain kauhean vatsakivun. Sen jälkeen olen aika ajoin kokeillut kahvinjuontia, laihoin tuloksin; aina vatsa sekaisin. Joskus nykykahviloissa on kiehtovia frappeja ja muita erikoisuuksia, joista ajattelen etteivät ne ehkä ole pahaksi, vaan joudun aina pettymään.
Kerran juttelin kahviedustajan kanssa, joka arveli, että kahvi ei sovi kaikille sen vuoksi, että kahveissa on usein konepoiminnan takia useita kypsyysasteita sekaisin. Raa'at pavut ja kypsät samassa; itse asiassa hän kertoi että samassa pensaassa voi kasvaa seitsemää eri kypsyysasteista papua. Todella laadukkaat kahvit kerätään käsin ja niiden kypsyys on taattu, mutta muut ovat mitä ovat.
Koin herätyksen kerran Eestissä, jossa kaveri keitti kahvin simppelisti kattilassa, enkä saanut siitä mitään vaivoja! En laittanut kahviin sokeria, enkä kermaa, mutta silti se oli mielestäni hyvää! Sen jälkeen olen etsiskellyt minulle sopivaa kahvia. Lidlin jauhekahvit (Cappuccinot) sopivat kyllä, mutta niitä ei kai oikea kahviharrastaja sano kahviksi? Olen myös huomannut, että luomu murukahvi on ok. Maustettuna kookoksella tai vaniljalla jopa herkullista!
Kahvilat ovat yleensä kahvinjuojien paratiiseja. Teenjuojat kuitataan pussiteellä. Naurankin usein, että mitä kahvinjuojat mahtaisivat sanoa, jos kahvilassa olisi huikea laatuteevalikoima, mutta vain murukahvia kahvinjuojille? Asetelmahan on kääntäen aivan sama. Onneksi suurista kaupungeista löytyy hyviä teekauppoja edes.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti