Vuosikatsaus 2025

 

Vuosi 2025 alkoi toiveikkaana ja hyvillä mielin, mutta se kehkeytyi kokonaisuudessaan eri asiat huomioon ottaen ehkä paskimmaksi ikinä. Syövän uusiutuminen vei matalalle, mutta ei tosin ollut yhtä kauheaa kuin se ensimmäinen kerta vuonna 2023. Mutta siinä rinnalla jouduin nyt myös käymään läpi äärimmäisen raskaita muitakin asioita, joista ei sen enempää täällä.

Tammikuu

Järjestelin kotona huoneita vesivahinkorempan jälkeen; vein mm ekat huonekalut takaisin konttoriin. Olin lapsuudenmaisemissa ja tapasin ystäviä, sekä kävin katsomassa Levoton tuhkimo-elokuvan, josta tykkäsin paljon. Jännitin syöpäkontrollia, mutta se oli ihan jees. Tosin väsymyksen takia pistettiin lähete verikokeisiin. Syöpäantigeeni oli noussut lukemaan 151! Kävimme Riihimäen lasipäivillä nauttimassa lasidesignista. Mut irtisanottiin toisesta työpaikasta, josta olin ollut saikulla puolitoista vuotta ja mulle tämä oli ihan fine.

Helmikuu

Tartuin kaksin käsin isän puoleiseen sukututkimukseen ja tapasin monta uutta henkilöä asian tiimoilta. Kävin monessa uimahallissa ja kylpylässä, sekä söin useassa ravintolassa ystävien kanssa. Kävin siskon kanssa Helsingissä Hotelli Vaakunassa parin yön visiitillä. Tapasimme sukulaisia ja kävimme kivoissa paikoissa mm kahvila Chez Janetissa! Bonuslapsen vauveli täytti vuoden. Kävin uudelleen verikokeessa ja syöpäantigeenilukema vain nousee. Vaihdoin kukkamultia. Kävin taidenäyttelyissä ja lopulta vietin mökillä muutamia rentoja päiviä.

Maaliskuu

Tapasin lapsuudenmaisemissa sukulaisia, sain kopioida vanhoja valokuvia ja ihastella esivanhempien taloa sisältäpäin. Kävin elokuvissa katsomassa ”Uhman”, joka ei tehnyt erityisempää vaikutusta ja ”Kesäkirjan” johon ihastuin valtavasti! Nautin avantosaunasta. Sain syöpähoitojen suunnitelmat ja aikataulut. Pelottavaa! Olin uimahallissa monta kertaa. Kävin TT-kuvauksessa. Monia taidenäyttelyitä tuli myös ihailtua. Mökkeilin. Loppukuusta elokuvissa katsomassa ”Valitut”, ”Kovia totuuksia”, ”Rajalla” ja ”100 litraa sahtia”. Otettiin koepala vatsan pinnalta syöpäepäilyn takia.

Huhtikuu

Kävin edelleen polskimassa uimahalleissa. Sain soiton syöpälääkäriltä; syöpää on vatsan pinnalla ja todennäköisesti myös syvemmällä imusolmukkeessa. Leikkaussuunnitelma pyörähti käyntiin. Tapasin rakkaita ystäviä ja hengailin esivanhempien talossa. Vietettiin pääsiäinen Fiskarsissa; Pyöräilyä, shoppailua ja syömistä antaumuksella - vielä kun voi. Rakkaat ystävät kävivät kylässä. Siivoilin ja järjestelin kotia, koska kohta en enää jaksa. Kävin kuntosaleilla. Lääkärikäynti, jossa kuulen mikä leikkaussuunnitelma on lyöty lukkoon. Hengailin Lielahden kartanolla, koska sitten en pitkään aikaan jaksa sinnekään.

Toukokuu

Just vielä ennen leikkausta kipaisimme Maarianhaminaan ja seikkailimme ympäri Ahvenanmaata muutaman päivän. Kävin tutustumassa syöpäyhdistyksen tiloihin. Hitsi kunpa olisin tiennyt tiloista aiemmin! Ystävän kanssa pizzalla - kuinka tulenkaan kaipaamaan pizzoja ja ravintoloita ylipäätään! Rajaportin saunassa, oi miten rakastankaan tätä paikkaa! Soittelin mun uuden syöpätukihenkilön kanssa. Vaihdoin vielä muutamiin kukkiin mullat ennen sairaalajakson. Leikkaus! Sairaalassa 8 päivää ja sitten aika ikävä kotiutus. Olen vihainen ja pettynyt siihen miten sairaalassa lopuksi mua kohdeltiin ja petettiin lupaukset. Kesäinen sää kuitenkin piristää ja on ihana olla kotona kun kunto menee paremmaksi. Laskimoportti asennetaan. Kävin pikaisesti lapsuudenmaisemissa miehen kanssa ja bongattiin esi-isän talo Jalasjärvellä.

Kesäkuu

Eka sytokerta uuteen laskimoporttiin ja hyvin menee. Paljon nopeammin ja kivuttomammin kuin tavallisessa sytossa kanyylin kanssa. Sytojen jälkioireet pamauttaa ankeudessaan maan tasalle. Mahdanko kestää tätä taas kuutta kertaa? Laskimoportti tulehtuu ja poistetaan. Joudun olemaan sairaalassa yön yli ja vahvaa antibioottia tiputetaan suoraa suoneen. Ei ole ihan vaaratonta, että laskimoportin kohta tulehtuu, mutta onneksi kaikki sujuu hyvin. Juhannuksena veneillään ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Luin kesäkirjan ja pidin siitäkin! Uusi laskimoportti asennetaan. Jaksan jo vähän puuhailla puutarhassa. Kuun lopussa toinen syto. Ehkä tän jaksaa loppuun?

Heinäkuu

Järjestelen konttoria, olen mökillä, käymme Kymikantrissa. Naapuri järjesti ikävän yllätyksen puutarhassa ja romahdin sen takia aika alas. Toinenkin laskimoportin haava tulehtui, mutta nyt sitä ei leikata enää, vaan saan vahvat antibiootit jälleen. Veneiltiin. Olin lapsuudenmaisemissa ja tapasin ystäviä. Helle vei fyysiset voimat kolmannen syton kanssa aivan totaalisen alas. Koetan vain selviytyä, vaikka kuumuus ei hellitä missään. Kävin uudelleen lapsuudenmaisemissa, tällä kertaa jälkikasvun kanssa. Teen ikkunanpokiin remppaa. Kolmas syto.

Elokuu

Olen pitkän aikaa tosi alakuloisissa ja surkeissa fiiliksissä monen asian takia. Päätän pistää rajat tiukemmin elämälleni. Näen ystävää ja käymme pizzalla; kaupungissa käynnit onkin olleet jäissä kuukausia. Neljäs syto ja huono fyysinen kunto. Ollaan mökillä ja käydään Mäntän kuvataideviikoilla, vaikka tuskin jaksan istua pyörätuolissa. Pääsin ekaa kertaa saunaan toukokuun alun jälkeen! (Haavojen ja tulehdusten takia se on ollut kiellettyä yli 3kk.) Veneiltiin jälleen. Käyn lapsuudenmaisemissa ja piristyin mukavista kohtaamisista. Viides syto. Taidetta ihailemassa Walleniuksen Vapriikissa.

Syyskuu

Konttorin järjestelyä. Veneilyä. Tajusin miten vaarallisen paljon syön suolaa! Olin lapsuudenmaisemissa. Oltiin Wiurilan kartanossa yötä. Mökkeiltiin. Tein paljon sukututkimusta. Kävin mammografiassa ja kuudennessa eli viimeisessä sytossa. Tuntuu että oireet kestää kerta kerralta pitempään sytojen jälkeen. Talvella myrskyn kaatamia puita pitää kuitenkin raivata mökillä puolikuntoisena. Tilasin maanmittauslaitokselta vanhoja karttoja esi-isien sukutilasta.

Lokakuu

Kotihommia ja mökkeilyä. Olin lapsuudenmaisemissa ja tapasin ystäviä. Kävin esi-isien talossa ja järjestelin yläkertaa, joka piristi huomattavasti oloa! Miehen selästä pullahti välilevy. Kävin TT-kuvassa ja syöpäkontrollissa, jossa sain ’puhtaat paperit’ (mutta miten pitkäksi aikaa…) Tutkin sukua ja puuhailin kotona. Olin miehen apuna lähes joka arkipäivä hänen töissään. Työkkärikäynti; mukava kohtaaminen virkailijan kanssa. Pirsyn salilla henkilökohtaisen kunto-ohjelman laatiminen. Puutarhan talvikuntoon pistämistä. Hiukset on alkaneet pikkuisen kasvaa loppukuusta! Eipä ole talvella niin kylmä päähän koko ajan.

Marraskuu

Edelleen miehen apuna töissä. Tein joululaatikoita pakastimeen. Sukututkimusta ja puutarhan talvikuntoon pistämistä edelleen. Vesileppis Spa:ssa viikonloppu. Uimassa ja Pirsyn etäliikuntatunneilla ahkerasti. Hammaslääkärissä (kuvittelin että hampaat on ihan paskana sytojen jälkioireiden takia, mutta ei ne onneksi olleet). Aloittelin joulusiivoja. Otin talvivaatteet esiin. Käytiin pikaisesti päiväkäynnillä miehen kans lapsuudenmaisemissa. Lääkärissä saikulle jatkoa kolme kuukautta.

Joulukuu

Joulusiivoja. Edelleen miehen apuna töissä. Kävin uimahalleissa. Vietin aikaa Lielahden kartanolla pariinkin kertaan. Kaupunkipäivä; joulutori, Tallipiha, Taito-Shop ja Modus, sekä ystävän kanssa lounaalla. Sain lisäaikaa uintirannekkeeseen! Mahtavaa, ihan huippua! Olin Pajan joululounaalla. Käytiin Jämin ja Leineperin joulutoreilla. Verikokeessa; syöpäantigeeni onkin kääntynyt nousuun! Saan lähetteen taas TT-kuvaan ja uuteen verikokeeseen tammikuun aikana. Stressi ja huoli pamahtaa päin näköä. Vietetään rauhallista joulua kotona jälkikasvun kanssa. Vuoden viimeisenä viikonloppuna riehuu kova myrsky ja lapsuudenkoti ottaa osumaa talon päälle kaatuneesta puusta. Paska lopetus aika paskojen fiilisten kyllästämälle vuodelle. En olis tarvinnu tätä vielä tähän lisäksi. On pakko vetää henkeä ja tarpoa vaan eteenpäin, vaikka itku tulee herkästi vastoinkäymisten tullessa eteen. Ehkä ensi vuosi on parempi?

Vuoden 2025 vaatehankinnat

 

Mulla on ollu joinakin vuosina tapana tehdä vuoden lopussa kooste vuoden aikana hankkimistani vaatteista. Nyt hankintoja on ehkä vähemmän kuin koskaan. Poistoja en ole laskenut, mutta niitä on kymmeniä, joten suuntaus on tosi hyvä! Vaatehankintoja tein tänä vuonna yhteensä kahdeksan, kun edellisenä vuonna niitä oli peräti 23. Näistä kahdeksasta uutena hankittuja vaatteita oli viisi, joista yksi oli alennusmyynnistä ostettu ja yksi ilmainen. Kolme vaatetta on ostettu käytettynä.

Sitten tarkemmat erittelyt. Tammikuussa ostin 0 vaatetta. Helmikuussa ostin heräteostona Stokkan alesta Essenzan kimonon 40 eurolla, vaikka kotona oli jo toinenkin nätti ja vähän käytetty kimono. Maaliskuussa totesin, että Lapuan kankureiden hajonneen huivin tilalle tarviin kipeästi uuden! Siispä ostin UFFilta harmaan villa-viskoosisekoitehuivin 4 eurolla. UFFilta niin ikään löysin hienon ja lämpöisen mustan villahatun 6 eurolla. Huhtikuussa hassuttelin ja ostin UFFin alesta hääpuvun 6 eurolla, koska halusin mahdollisimman paljon hienoa kangasta halvalla. Toukokuussa ostin 0 vaatetta, samoin kuin kesäkuussakin. Heinäkuussa tilasin Sjödeniltä 2 sukat (sellaiset, joiden resori ei kiristä), ja uimahousut. Hinta näillä oli toimituskuluineen 78€. Elokuussa hankintoja oli taas 0, mutta syyskuussa otin TAYSin sytostaattiosaston korista uuden ilmaisen sytopipon. (Kiitos tekijälle, kuka oletkin!) Loka-, marras- ja joulukuussa en tehnyt enää yhtään vaatehankintoja.

Rahaa näihin vuoden vaatehankintoihin meni 134€. Varsinaisesti tarpeeseen tuli siis hankittua vain huivi ja sytopipo, joka on paremman mallinen kuin edellinen sytopipo. Muita hankintoja ilman olisin kyllä vielä pärjäillyt. Kimonoa olen käyttänyt vain muutaman kerran. Sytopipoa olen käyttänyt yötä päivää paljon. Huivi on ollut kaulassa lähes joka päivä ja kuluu varmaan kohta puhki sekin. Hattua olen käyttänyt aika paljon sekä keväällä, että loppuvuodesta ja se on lämpöisyydessään ehdoton suosikkini. Hääpukua sovitin silloin heti tuoreeltaan uimahallissa, mutta tuunaukseen en ole sitä vielä pilkkonut. Sjödenin toisia sukkia olen pitänyt jonkin verran, toisia en vielä yhtään ja uimahousuja olen käyttänyt ehkä kymmenisen kertaa.

Tavoitteeksi otan, että ensi vuonna hankin vielä vähemmän vaatteita! Voi olla, etten välttämättä tarvitse mitään. Tässäkin tuo hääpuku on oikeastaan materiaaliksi ostettu, joten sitä ei ehkä edes lasketa. Katsotaan nyt mitä siitä innostun tekemään.

Uimahallirannekkeen lisäaika

 

Nyt täytyy antaa iso kiitos Tampereen Liikuntatoimelle; sille miten he hoiti tämän asian ja heidän lämpimälle asiakaspalvelulleen aivan erityisesti. Soitin heille siitä, että olen ostanut Uimahallien kausilipun (musta ranneke) viime tammikuussa, mutta joutunut syöpäleikkaukseen toukokuun alussa ja sen jälkeen sytostaatteihin, niin että en ole käyttänyt ranneketta moniin kuukausiin, että voisiko siihen saada jotain hyvitystä. He vastasivat, että tule tänne meidän toimistolle ja ota jotain todistuksia mukaan leikkauksesta ja hoidoista (esim joku omakanta-ote) ja he katsoo sitten lisäaikaa rannekkeeseen. No minäpä otin kuvakaappauksen omakannasta, jossa lukee syöpäleikkuksen ajankohta ja sitten myös ensimmäisen ja viimeisen sytostaatin merkinnät (jotka eri kerroilla muuten - hassua kyllä - on omakannassa eri otsakkeiden alla) ja menin heidän toimistolle muutamaa päivää myöhemmin.

Olin myös laittanut heille meiliä siitä uimahallien saunomisasiasta, että miten ikävää on kun hyvin usein pitää taistella oikeudestaan olla puolikuntoisena saunassa. (Kun mummot heittää överilöylyjä ja käskee mua menemään pois, jos en niitä kestä.) Sain pikaisen vastauksen meiliin; pahoittelut tilanteesta ja tiedon, että he ovat juuri aikeissa kokeiluluonteisesti laittaa Kalevan uimahallissa yhden saunan 5 astetta matalammalle lämmölle ja infolapun siitä saunan ovelle. Great!! Tämä kokeilu saa kenties jatkoa ja leviää toivottavasti muihinkin halleihin, sillä tämä on yksi asia, jota Tampereella on paljon kaivattu!

Liikuntarannekkeen osalta kävi toimistolla näin; omakannan kuvakaappaukset hyväksyttiin mukisematta ja he katsoi koneelta koska olen käyttänyt ranneketta viimeistä kertaa ennen leikkausta ja ensimmäisen kerran sytojen jälkeen. Olen ollut tauolla uintirannekkeen kanssa seitsemän kuukautta! Heidän säännöissä sanotaan että jos todistettavasti ei pysty käyttämään ranneketta vähintään kolmanneksen vuodesta, niin hyvitys voidaan tehdä. Loppujen lopuksi sain rannekkeeseen seitsemän kuukautta lisäaikaa! Todella todella ihana asia!!

Tampereen uimahalleihin (joita on siis Kaleva, Pyynikki, Tesoma ja Hervanta) voi ostaa kausilipun, joka on voimassa 360 päivää ostohetkestä eteenpäin. (Ennen sama lippu oli voimassa kalenterivuoden loppuun ja sen hinta porrastui halvemmaksi muutaman kerran vuoden mittaan.) Lippu maksaa 134,75€ (plus rannekkeen hinta, jos sitä ei ole jo valmiiksi) ja sillä voi käydä uimassa kaikissa näissä halleissa koska tahansa niin paljon kuin haluaa. Eli jos käy joka päivä uimassa, kertakäynti maksaa tällöin 37senttiä. Uimahallin kertalippu aikuiselle kassalta ostettuna on 8,90€, opiskelijalle 4,95€, nuorelle 17-24v 4,75€, lapsille 4-16v  2,90€, lapset alle 4v maksutta aikuisen kanssa. Lisäksi seniorit (65 täyttäneet) maksutta arkisin klo 9-15 ja muina aikoina kassalta kertalippu ostettuna 5,70€. Tämä kausilippusysteemi on näiden perustikettien rinnalla hieno juttu ja varmasti monelle pelastus! En tiedä onko muissa kaupungeissa samantyyppistä systeemiä, mutta Tampere ansaitsee tästä kyllä kiitoksen.

Aikalahjakortit jouluna 2025

 

Lupasin ennen joulua, että kerron täälä blogissa vähä niistä aikalahjakorteista, joita oon ite antanu tänä jouluna. Sain myös semmoisia jälkikasvulta ja meillä tulee kyllä olemaan monia kivoja hetkiä ensi vuonna erilaisten tekemisten merkeissä!

Ensinnäkin annoin 12 aikalahjakorttia ja numeroin ne 1-12 sillä ajatuksella, että ykkönen tehdään tammikuussa, kakkonen helmikuussa jne, paitsi jos tulee joku muuttuja ja halutaan vaikka sekottaa niiden järjestystä taikka tiuhentaa tekemisiä. Kaikkihan on vaan sopimusjuttuja loppujen lopuks.

Näistä mun antamista lahjakorteista löytyy mm seuraavia;

•Haetaan UFFin euron päivänä matskua kangaskorua varten. (Kangaskorut on yks juttu, joita ihastelen pinterestissä aina! Eli kyse on pitsisestä tai muusta kauniista materiaalista tehdystä rannekoristeesta/kaulakorusta/rintakorusta tai hattukoristeesta.) Ja sitten me myös tehdään niitä koruja!

•Tehdään kirppiskierros Tampereella ja minä ostan hänelle kolme valinnaista tuotetta.

•Mennään minigolfaamaan.

•Mennään avantosaunaan.

•Vietetään taidepäivä Tampereen gallerioissa ja hörpitään cappuccinoa tms kahvilassa.

•Mennään piirtämään erääseen paikkaan yhdessä.

•Tehdään kävelyretki eräässä paikassa suitsukkeita polttaen.

•Käydään eräässä tietyssä ravintolassa.

•Mennään pienelle veneristeilylle Laukontorilta.

Minä sain aikalahjakorteissa mm seuraavia juttuja;

•Herkkuja Tallipihan suklaapuodista.

•Käynti eräässä molempien rakastamassa saunassa.

•Käynti eräässä ihanassa uimahallissa.

•Jonkun kivan junamatkan yhdessä.

Tänä vuonna kätkin myös lapsena tekemääni tulitikkulaatikkokalenteriin 24 tehtävää jälkikasvulle ensi vuodeksi. Yleensä kalenterissa on ollut makeisia tai rahaa, mutta nyt halusin jotain erilaista. Siispä tehtäviä! Ja ne oli mm tällaisia;

•Kuuntele klassista musiikkia.

•Tee lumijuttuja pihaan.

•Metsäkävele.

•Poimi kukkia.

•Kerää kauniita kiviä.

•Askartele.

•Tee pihlajanmarjanauhoja.

•Kokkaa.

•Joogaa.

•Tee tuoremehua.

Joulukalenterilöydöt

 

Siis nämä löydöt, jotka itse tänne piilotin ja joista olen ollu joka aamu intona, että mitähän kalenterista tänään tulee, voi jee. Tuntuu kaistapäiseltä tai mielenköyhältä toiminnalta, mutta kyllä se vaan toimii. Ehkä mun aivot on sumentuneet pysyvästi sytoista sen verran, että saan tästä todellista riemua irti ihan oikeasti. Ajattelin jopa, että miksei tämmösiä kalentereita vois olla joka kuukausi! Mutta ehkä se tekis joulukuiseen kalenteritohinaan inflaatiokuopan.

Mutta toinen mitä mietin aiheeseen liittyen, on että voihan siihen kalenteriin piilottaa mitä tahansa muutakin, kuin makeisia tai kosmetiikkaa. Vaikka askartelutarvikkeita taikka pientä antiikkia, kuten koruja tai jotain. Sissus mikä ahaa-elämys! Miten en oo aikasemmin tajunnu? Ja sehän voi olla sekalaiskalenteri, jossa on naamarasvaa ja salmiakkia ja vaikka sormus. Esimerkiksi. Kun tässä mun uusiokäyttämässä kalenterissa on kaks niin pientä loodaa, että on aina kauhee pähkäily mitä niihin voi ostaa, niin sitten vois laittaa sellaseen loodaan vaikka apteekin salmiakkia niin paljo ku menee.

Pakko myöntää, että olin itekin vähän ihmeissäni, että ai oon ostanu itelleni mustaa kynsilakkaa?? Mutta lähes kaikki natsas paremmin ku ikinä mistään valmiista kosmetiikkakalenterista kuitenkin. Ja nyt on aika sit listata mitä kalenterista tuli;

Esfolion vesimeloni ja taikapähkinä -kasvomaski,

Dermav10n kookosöljy ja E-vitamiini -käsimaski,

Mario Badescun aaloe-, kurkku- ja vihreä tee -kasvospray,

Revuelen kookosöljy -hiussuihke,

Kaurilan saunan sitruunaruoho -dödövoide,

Taikan silmänympärysvoide,

Sencen aloe vera-käsivoide,

Happy handsin vesimelonintuoksuinen käsidesi,

Smuutin vesimelonintuoksuinen ihohyytelö,

Puhdasplusin shea butter -vartalovoide,

Body Shopin mantelimaito-vartalovoide,

Australian bodycaren tea tree-öljy,

Mondayn riisiproteiinishampoo,

Ivy Aian aloe vera ja shea butter -vartalovoide,

Rimitagreenin aloe vera ja yrtti -dödö,

Macadeian antiperspirantti roll-on -dödö,

Joikin kynsinauhaöljy,

Mavalan kynsiöljy,

Hehkun mehiläisvaha-propolis -huulivoide,

Golden Rosen musta kynsilakka,

Evoludermin aloe vera-käsivoide,

Body Shopin pumpkin spice-käsivoide,

Normalin lemon-raspberry-pastilleja metallipurkissa,

Moiran hilehehkuinen vaaleanpuna-lila luomiväri.

Tapaninpäivän kuulumisia

En tiedä mitä tapahtui just ostetulle jouluruusulle; sen kaikki kukkavarret notkahti ja nyt se on puolikuollut. Mutta yli viikko sitten ostettu kukkakimppu voi hyvin! Hyacintit ei tuoksu mun mielestä juuri yhtään, vaikka myyjä vakuutti niiden olevan tuoksuvia. Haluisin sellasia hyacintteja, jotka haistaa koko talossa, niin kuin joskus 80-90-luvuilla vielä oli. Ymmärrän sen, ettei kaikki voi ja halua hankkia sellaisia kukkia, mutta miksi niitä ei kaupassa selkeesti merkitä, että tässä nämä haisulikukat niille, joiden päätä ei paljon pakota ja tässä nämä valjut sitten taas herkkiksille.

Me ollaan syöty monenlaisia jouluruokia; riisipuuroa, kinkkua, kaloja (neljää laatua), monia laatikoita (maa-artiskokkalaatikko oli yllättävän hyvä ja punajuurilaatikkokin oli oikein ihana), uunirosollia (josta on tulossa uusi perhehitti), perunasalaattia, jossa ei voi olla ehkä ollenkaan liikaa valkosipulia, sienisalaattia, joka oli puolivahingossa hyvin suolainen tänä vuonna. Lipeäkala ja suolaiset tortut odottaa vielä vuoroaan. Ollaan siirrytty muutama vuosi sitten sellaseen systeemiin, että syödään eri päivinä vähä eri juttuja, eli tarjolla on vähemmän kerrallaan, eikä samoihin makuihin ehdi puutua. Ei tule ähkyäkään niin helposti.

Ollaan myös juotu kahdenlaista glögiä ja punaviiniä, chaita, julmustia ja colakaljaa. Ollaan käyty kävelyllä kurkkimassa muidenkin jouluvalaistuksia, saunottu eucalyptustuoksuisessa joulusaunassa ja lopuksi pelattu Nintendo wii fittiä (aika hiton monen vuoden jälkeen). Kummasti sitä suht nopsaa pääsee kuitenkin kärryille taas siitä miten pelaaminen sujuu. Fittihän on oikeestaan enemmän liikuntaa tasapainolaudan päällä, kuin perinteistä tietokonepeliä.

Suklaa ei jotenkin enää maistu niin kuin joskus nuorena. Ennen olin syöny jouluun mennessä jo monta rasiallista konvehteja ja jouluna pöydillä oli auki monta rasiaa yhtä aikaa. Nyt on vielä avaamattomiakin ja  avatut tyhjenee hitaanlaisesti. Sitä paitsi mun mielestä esim joku Budapest-suklaa maistuu ihan kauheelta sokerirasvamöllöltä, vaikka teininä se oli melkein ihaninta ikinä. Mikä mua vaivaa?

Jouluun kuuluu kirjat, siis muutkin kuin joulukirjat. Siksi kaivoin lapsuuden ja nuoruuden lahjakirjoja esiin ja aion lukea yhden Tiina-kirjan ihan vaan fiiksen vuoksi ja Nancyn, koska edelliskerrasta on ainakin 15 tai 20 vuotta! Sain Nancyn lahjaksi 1986 ystävältä ja se oli pitkään mun lempikirja, johon halusin samaistua. Herran jeesus, siitä on melkein 40 vuotta! 

Kolmiulotteisen talvisen kortin ostin Fiskarsista keväällä. Oikeestaan yhtään uutta joulujuttua ei saisi enää ostaa ja olenkin himmannut ostamista reilusti. Vuonna 2015 oon ostanu varmaan yli 10 joululehteä esimerkiksi. Sitten seuraavana vuonna tulikin se joulu, kun äitiä ja isää ei enää ollu ja joulunvietto tuntui lähinnä selviytymiseltä. En hankkinu paljonkaaa uutta. Vasta nyt se suru ja itkuisuus tuntuu onneksi olevan poissa. Tuntuu, että olen elpynyt!

Innostuin tästä uusimmasta kukkakimpusta niin paljon, että kirjoitin ensi vuoden bucket-listaani kukkakaupat! Aion mennä ja ostaa kivoja kimppuja tuhka tiheään. Eikä mitään valmiita markettikimppuja vaan semmoisia ite valittuja uniikkeja kuten tämä. Vähän hassuja ja outoja ja myös kestäviä.

Toivon, että teilläkin on ollut mukava ja rauhallinen joulunaika!

Rauhallinen ja leppoisa joulu

 

On ollut rauhallinen ja leppoisa tunnelma! Valkoinen maa on kuitenkin häipynyt jonnekin yön aikana. Samuli Edelmannin joululaulut leijuu ilmassa ja riisipuuro tuoksuu.