Olen palannut matkalta,
jossa tapasin kaksikin ihastuttavaa uutta sukulaista,
ostin uuden laukun sekä Sjödenin neuleen,
herkuttelin chili-suklaakakulla kahvilassa,
imeydyin sieluani myöten kultakauden tauluihin,
söin thairuokaa naama hiessä,
vaklasin jugendtalon rapun tunnelmia,
ajelin ratikalla sinnetänne,
jauhoin rootbeer-purkkaa
ja seikkailin silmät viiruina!
Kuvissa eräs maalaisempi seikkailu viime keväältä.
Jokaisen ihmisen pitäis seikkailla vähintään kerran kuussa.
Tutkimusmatkailla arjessa ja elämässä.
Mielellään vaikka pikkasen joka päivä.
Kertokaa mulle seikkailuistanne!
4 kommenttia:
Heippa!
Tykkään käydä kirjastossa lueskelemassa naistenlehtiä ja sisustuslehtiä. Se on ilmaista huvia, mutta yksinkertaista ja virkistävää huvia. Sisustuslehtien selailu on sellaista pientä seikkailua arjessa. Kauniita kuvia on kiva katsella, enkä kaipaa itselleni koko ajan jotain muutosta. Samoin tykkään käydä Akateemisessa kirjakaupassa katselemassa käsityö- ja sisustuskirja uutuuksia. Akateemisella on hyvät kirja valikoimat ja siellä saa rauhassa katsella kirjoja ilman, että myyjä tulee heti kyselemään, että tarvitaanko apua.
Alku kesästä olen menossa Kannakselle ja Pietariin. Koska menen tietyn porukan kanssa ja matka kestää vain viikonlopun, on otettava huomioon tietyt realiteetit. En varmasti pääse näkemään kaikkea, mitä haluaisin, mutta näen varmasti paljon sellaista, mitä en ole nähnyt aikaisemmin. Vähän jo kutkuttaa, että mitä ostaisin itselleni Pietarista tuliaisiksi. En ole käynyt aikaisemmin Pietarissa.
Anonyymi; Kirjastossa kaikessa rauhassa istuminen ja lehtipaljoudesta omien lemmikkien valitseminen on ihanaa! Minun kirjastosessioistani onkin jo aikaa. Kirjakaupassa tykkään myös haaveilla, harvemmin mitään ostan. Joskus pitää oikein kieltää itseltään meno kirjakauppaan, ne houkutukset ne houkutukset.
Oih, nauti täysin siemauksin Pietarin reissusta! Minullakin se kaupunki, samoin kuin Viipuri, on "listalla". Ehkä joskus matkaan niissäkin :)
Jännä sivu löytyi täältä! Seikkailu voi olla vaikka kuinka pieni vaatimaton asia, mielikuvitusmatkaa teen usein ajassa taaksepäin. Käyhän kurkistamassa blogissani Torpan tarinaa... tervetuloa!
Kannaksella kävin Uudellakirkolla äitini entisiä kotisijoja (rauniot vain jäljellä) katsomassa, ja pysähdyttiin myös Viipurissa.
Hanna Helena; Kiitti. Olen samaa mieltä, että seikkailu voi olla vaikka kuinka pieni asia, ratkaisevaa oikeastaan on oma asenne!
Minun isoäitini on Viipurin tyttöjä. :)
Lähetä kommentti