Olen välillä miettinyt miten ihana olisi mökkeillä jokisaunassa. Sellaisessa ihan pienessä yhden huoneen hirsitönössä, jossa olisi ulkohuussi ja ulkosauna. Sisällä olisi takka ja muutama huonekalu; sänky, pöytä, pari kolme tuolia, kapioarkku ja kolme neljä kaappia. Seinällä peili ja hylly. Ja koristeena joku painokuva, vaikkapa Elin Danielson-Gambogia. Rukki nurkassa. Mutta kangaspuut eivät ehkä mahtuisi...? Tai kenties aina hetkellisesti.
Vieressä virtaisi hiljalleen pohjalainen joki ja toisella puolella avautuisi koko lakeus. Olen JOPA miettinyt millaista sellaisessa olisi asua, sillä monet esivanhemmat ovat asuneet vähemmälläkin. "Loiset" eli asunnottomat asuivat toisten nurkissa, jopa saunoissa! Kokonaiset perheet saattoivat asua niin jopa vuosikausia.
Eli mikäpä tässä olisi ollessa? Yksin ja kaksin tämmöisessä asuisi herroiksi. Jos nyt oikein realistisesti ajattelisi, niin vähiten tykkäisin pyykinpesusta käsin. Sen voisi ehkä ulkoistaa? Tai ehkäpä se varhainen puinen tynnyrinmallinen pyykinpesukone ilman sähköä auttaisi asiaa? Jokeen voisi pudottaa jääkaappia tarvitsevat ruoat ja nostaa ne korissa sitten ylös kun tarvitsee. Tiiviissä lasipurkeissa uteliaat kalatkaan eivät niitä söisi.
Talvella kylmänsieto pitäisi olla hyvä. Ja sehän minulla on jo nyt hyvässä vaiheessa! Kesällä nämä hirsiset mökit eivät koskaan ole niin kuumia, kuin tiiviit rintamamiestalot! Ehkä istuttaisin pihaan omenapuun tai pari. Jokusen marjapensaan ja raparperin. Kasvilava nyt ilman muuta ja yrttiruukut tottakai. Ja sitten vielä kissa- tai koirakaveri, joka kruunaisi kaiken.
