Hotellibongausta; Presidentti, Ax, Hansa ja Marski

 

Jälleen Hesan reissulla oli intoa katsastella vähän muitakin hotelleja. Vaakuna sai meiltä tietenkin lämpimän arvosanan, mutta jatketaan tässä postauksessa muihin hotelleihin, joissa kävin kuikuilemassa nyt ensimmäistä tai jopa toista kertaa. Aloitetaan hotelli Presidentistä.

Hotelli Presidentti

Presidentissä kävin jo viime vuonna ja siitä kirjoitin täällä. Silloin se jätti vähän sellaisen olon, että mahdollisesti voisin kiinnostua menemään sinne asumaankin, mutta nyt olo tarkentui ja se on ei.

Hotelli Presidentti

Vaakunassa ei ole omaa kuntosalia ja siksipä he ovat tehneet sopimuksen Hotelli Presidentin kanssa, että kaikki Vaakunan asukkaat voivat avainkorttia näyttämällä mennä Presidentin kuntosalille. Minäpä tietysti kiinnostuin ajatuksesta ja pakkasin salikamat mukaan. Presidentti on noin kahden korttelin päässä Vaakunasta, joten matka ei tuntunut mahdottomalta. Kaikki hyvin, kunnes pääsin Presidentin respaan. En tiedä onko vallan tavatonta, että joku Vaakunalainen tepastelee kyselemään kuntosalia, mutta jotenkin vastaanotto jäi köykäiseksi. Kysyin, onko salilla lukittavat kaapit, koska minulla oli kuitenkin mukana kaikenlaista tavaraa, esim lompakko ja tabletti, mutta he eivät osanneet sanoa! Kuntosali olikin varsin piilossa ja minun piti kysyä toisessa kerroksessa uudelleen, mistä sinne mennään. Mitään opasteita en nähnyt.

Hotelli Presidentti

Hassua oli sekin, että ensin menin kakkoskerrokseen ja sitten toisesta rapusta alas ykköskerrokseen! Olisiko salille kulku voitu avata suoraa aulasta, ettei asiakkaiden tarvitse sompailla ylös alas? Löydettyäni salin, totesin että siellä ei ole ristin sielua ja toisekseen että eipä ole niitä lukittavia kaappejakaan. Ei myöskään minkäänlaista pukukoppia! Ainoastaan eteiskäytävässä oli henkarikaappi ulkovaatteille. No, minäpä sitten ahtauduin naisten vessaan vaihtamaan salivaatteita! Oli vähän hankalaa ja ärsyttävää! Annoin palautteen tästä toki molempien hotellien respaan. Muuten sali oli ihan ok, peruslaitteineen. En tosin ensin osannut laittaa kuntopyörää päälle ja jonkun toisen kuntoilijankin kanssa sitten sitä ihmettelimme. Joku suomenkielinen simppeli aloitusohje ei olisi seinällä pahitteeksi! Kun laite yllättäen alkoi toimia, olin sitten varsin tyytyväinen kuntoilusessioon. Silti tästä kokonaisuudesta jäi ikävä olo. Minusta hotellien pienet epäkohdat voi antaa anteeksi hyvällä asiakaspalvelulla, mutta tuo ’en tiedä onko siellä koppeja’ ei minusta ole sellaista.

Ax

Yhtenä päivänä päätimme ajella ratikalla Jätkäsaareen katsomaan, millainen on jo aika kuuluisaksi muodostunut hotelli Ax. Olimme molemmat lukeneet hotellista ja vinkeät kuvat, sekä taidehotellin maine veti meitä puoleensa.

Ax

Alku olikin lupaava! Tuo iso lohikäärme oven ulkopuolella oli hauska, vaikkakaan ei niin iso kuin olimme kuvitelleet. Ovista sisälle astuessa lämmin tunnelma ja moninainen taide hyppäsi harteille. Ensin tuli kiinnostunut ja hauska fiilis. Vaihdoimme muutaman sanan respatyöntekijöiden kanssa.

Ax

Wau mikä määrä kirjoja, wau miten paljon taidetta… sitten alkoi jotenkin ahdistaa! Joka puolella soi kovaan ääneen (minun makuun ihan liian kovaa) rauhaton musiikki, ja todellakin ihan liian rauhaton. Mihinkään ei oikein päässyt pakoon sitä liiallista ääniärsykettä.

Ax

Paikka viehättää varmasti nuorempaa sukupolvea, ja heistä etenkin niitä, jotka eivät ole introvertteja ja ääniherkkiä ja joiden silmät rakastavat tuhatta silmiin sinkoavaa räikeää silppua!

Ax

Pidin toki monista yksityiskohdista siellä, mutta se kaikki yhdessä ja myös se värimaailman räikeys oli vain ihan liikaa! En ollut ajatellut, että tämä on näin ylitsepursuava taidehotelli. Jotenkin olin ajatellut aina, että teokset on aseteltu hyvällä maulla niin, että ne tulevat esiin ja luovat ympärilleen kauniin kehän. Mutta kaikki oli vähän kuin olisi mennyt jonkun teinin huoneeseen ja viiskymppistä se ei kyllä yhtään viehätä enää.

Ax

Sinänsä kamalan sääli, koska tuolla oli kyllä myös hyvin kekseliäitä ja hienoja teoksia!

Ax

Yleiskuva hotellin yleisissä tiloissa siis pisti vastaan. Kävimme aulan lisäksi myös alakerrassa, jossa oli lisää taidetta, lisää musiikkia ja lisää silmille sinkoavaa värimaailmaa.

Ax

Mutta piste kaiken päälle oli tiedättekö mikä? Henkilökunta! Toinen respahenkilöistä selitti meille, että ala carte-ravintola on suljettu kannattamattomana, mutta että eipä kannata muillakaan! Olin vähän äimän käkenä, että miten tällaista kukaan voi sanoa asiakkaille? Tämä ei ollut rehellisyyttä, vaan oman työpaikan alasajoa.

Ax

Vielä ennen poistumista kuulin, miten sama henkilö selitti jollekulle muulle asiakkaalle jotain muutakin ankeaa tästä hotellista! Lähdimme vähin äänin ja päässämme oli molemmilla yksi ajatus; ’ei tänne!’

Hotelli Hansa

Illalla menimme hyvin kiinnostavaan hotelliin, eli Vaakunan naapuriin Hansaan vähän drinkille. Olimme täällä tutustumiskäynnillä jo viime vuonna ja kirjoitin siitä silloin tänne.

Hansa

Hansa jakaa mun mielipiteet, mutta pääasiassa se on kiehtova, kaunis ja kauniisti ylellinen. Palvelu täällä on myös hyvää! Tällä kertaa kyselimme respassa kaikenlaista ja saimme hyvin ystävälliset vastaukset kaikkeen. Edelleen olen tulossa tähän hotelliin joku päivä.

Hansa

Ihan pieni häiritsevä visuaalinen juttu täällä kuitenkin oli tällä kertaa. Ehkä olen tiukkis ja vaativa, mutta minusta tämän näköiseen ja ylellisen tuntuiseen kalliiseen hotelliin ei vain mitenkään päin sovi vaaleanpunaisista ilmapalloista askarreltu jättikranssi, vaikka miten olisi juuri ollut ystävänpäivä! Vielä enemmän silmään karahti baarin katosta roikkuvat punaiset blingbling-sydämet. Hirviömäistä.

Hansa

Mutta laitan tähän vielä kuvan tarjoilijan meille taikomasta johdottomasta pöytälampusta! Eniten pidin hänen kekseliäisyydestään ja asiakaspalvelualttiudestaan. Hänellä oli myös huumorintajua, toisin kuin toisella, paljon nuoremmalla tarjoilijalla. Testaan kurillani usein asiakaspalvelun huumoria/totisuutta löpisemällä ties mitä omituisia. Pilke silmäkulmassa tietenkin. Monesti kokeneempi asiakaspalvelija osaa vastata huumoriin, nuoremmat usein jäykistyvät ja lukittuvat. Liekö sukupolvien kuilu?

Marski

Illan Hansakäynnin jälkeen pyörähdimme vielä hotelli Marskissa, joka kiinnosti minua aika lailla, koska en ollut koskaan käynyt siellä ja ajattelin, että olisi upeaa, jos se olisi 60-luvun alun klassinen tyylihotelli. No, ei ollut. Siellä on ilmeisesti tehty lähiaikoina remonttia, joka on muokannut sisätilojen näkymää paljonkin. Kieltämättä käynnin ajankohta oli huono, sillä kahvila-ravintola Kuusi Palaa suljettiin ihan nenän edestä. Haahuilimme siis aulassa, katsastimme aulabaarin ja hotellin myymälän. Jäin kaipaamaan sisätiloilta aivan erilaista stailausta!

Marski

Kaunein kohta hotellissa oli tämä silmä lehvästössä, vaikka ei edustakaan 60-luvun designia millään lailla. Eniten täällä kuitenkin tökki hyvin hämmentävä näkymä respaa vastapäätä olevalla penkillä. Siinä nimittäin nuokkui vahvasti tatuoitu mies, joka vaikutti olevan vahvasti jossain aineissa. No aineissa tai alkoholissa, mutta missään nimessä sellainen henkilö ei voi paremmassa hotellissa nuokkua suoraan respan edessä! Minusta se kertoi tästä hotellista valitettavan paljon ja yliviivasin hotellin listaltani. Tänne ei kaiken kaikkiaan houkuta mikään.

Täydellisen hotellin varustus olisi; sauna (+höyrysauna), uima-allas vesijumppascreenillä, kuntosali vähintään kolmella laitteella (esim juoksumatto, kuntopyörä ja soutulaite), kampaaja, spa-hoitoja esim hieroja, joogahuone screenillä, kapsulikahvikone, hiilihapotusjuomalaite, parveke -edes ranskalainen, minijääkaappi, iso televisio, netflix, spotify kuulokkeilla, leikkokukkia huoneessa ja oikeita (!!) viherkasveja, runsas aamupala, fika, iltapala, parfyymitesterit-lahja sekä peruskosmetiikkaa, kuten shampoo, suihkusaippua, vartalovoide ja kasvovoide. Moottorisängyt jämäkillä, mutta pehmeillä patjoilla, untuvapeitot, ergonomiset tyynyt ja muutama iso koristetyyny. Ei kokolattiamattoa! Sohva ja nojatuolit, kirjoituspöytä, vaatekaapit, kylpyamme, riittävästi naulakkoja ja peilejä. Monia lamppuja, jotta voi valita mukavia tunnelmavaloja. Paksu irtomatto, jolla voi joogata myös huoneessa. Ja tietysti täydellinen asiakaspalvelu! Ei alentuvia katseita, lässytystä kuin pikkulapselle, ei välinpitämättömyyttä tai turhaa pönötystä. Taide ja kirjat sekä kauniit hengailualueet ja ravintolat toki sisältyen tähän kaikkeen.