Ihastelu kultaseppä Hiekan kodissa jatkuu.
Elokuussa 1870 14-vuotias Kustaa Hiekka lähti kultasepänoppiin Uuteenkaupunkiin. Siellä hän sai kisällikirjansa 1875.
”1875 läksin höyrylaivalla Uudestakaupungista Turkuun, Helsinkiin ja Pietariin…”
”1878 aloin kultaseppämestariksi ja kelloseppätehtailijaksi Porissa.”
”14.6.1878 läksin Tampereelta Pariisiin Maailmannäyttelyyn ja olin siellä neljättä viikkoa, sieltä Havren, Kööpenhaminan, Göteborgin ja sieltä kanavatietä Tukholmaan. Tukholmasta tulin Turkuun ja menin töihin kultaseppä Petterssonille, jossa tein mestarinäytteeni ja sain mestarikirjan Turussa.”
Tampereelle Kustaa Hiekka (1855-1937) saapui vuonna 1879 mestariksi kultasepän lesken Henrika Karolina Areniuksen (1834-1919) liikkeeseen. Kustaa Hiekka ja Henrika Arenius avioituivat pian. Avioliitto jäi lapsettomaksi.
Lennu Juvela Perunamaalla 1912.
Kirjahyllyt ovat aina kiinnostavia. En tosin museoissa tiedä kenen kirjoja hyllyissä kulloinkin on, koska autenttisia ne eivät aina ole.
A.Komarov Aihe Volgalta.
Vuonna 1898 Hiekka perusti Suomen Kultaseppä Osakeyhtiön. Siihen liitettiin Hiekan liikkeen lisäksi helsinkiläiset Karl Hägglundin ja Wilhelm Petterssonin kultasepänliikkeet.
Kulta- ja hopeatavarain valmistus laajeni käsityön asteelta teollisuudeksi. Kustaa Hiekkaa voidaan pitää Suomen jalometalliteollisuuden perustajana.
Kustaa Hiekka kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon 32 vuoden ajan ja oli useiden pankkien hallituksen jäsen. Hiekka oli perustamassa Tampereelle Suomalaista Klubia ja vaikutti useissa eri seuroissa ja yhdistyksissä.
Ilja Repin Anna Andrejevan muotokuva 1921.
Torsten Wasastjerna Korpinäkymä.
Antti Faven Näkymä Hesperianpuistosta Työväentaloon 1913.
Marcus Collin Lukeva nainen 1914.
Robert Wilhelm Ekman Talvikalastus Ahvenanmaalla 1871.
Kustaa Hiekka keräsi myös Kansatieteellistä aineistoa, jonka hän lahjoitti Tampereen ensimmäiselle museolle Hämeen museolle, jota oli itsekin perustamassa.
1920-luvulla Kustaa Hiekka alkoi suunnitella oman museon perustamista.
Kustaa Hiekka halusi keräämänsä taidekokoelman jäävän yhtenäiseksi. Museota varten hän rakennutti tämän rakennuksen, jossa hän myös asui kuolemaansa saakka.
Leduc Ranskalainen pöytäkello 1700-luku.
Yleisölle kotimuseo avattiin 1931.
Vaihtuvasta näyttelystä
Pentti Kokko Kaupunkitarinoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti