Jos pohjalainen sanoo toiselle pohjalaiselle, että kävin ’Komialla kirkolla’, niin kaikki tietää, että puhutaan Ylistaron kirkosta!
Me oltiin täällä kirkon parkkiksella yksi kesäyö asuntoautolla.
Tein iltakävelyn ja valokuvasin. Seuraavana aamuna kävimme kirkossa sisällä ja katsastimme vähän hautausmaatakin.
Kirkko on rakennettu 1847-1850. Se vihittiin käyttöön 1852.
Arvellaan sen olevan Ylistaron kolmas kirkkorakennus. Ensimmäinen rakennettiin 1658 ja toinen 1748.
Kirkon suunnitteli valtionarkkitehti Ernst Lohrmann.
Istumapaikoiltaan tämä on Suomen kolmanneksi suurin kirkko.
Kirkkosaliin mahtuu noin 2500 henkeä.
Kirkko edustaa tyylillisesti uusgotiikkaa.
Alttaritaulun ’Kirkastusvuorella’ on maalannut Adolf von Becker 1888.
Kirkon rakennusmestarina toimi Juho Kuorikoski.
Urut on valmistettu Kangasalan urkutehtaalla 1852. Urkuparvella ovat Urho Lehtisen maalaamat freskot.
Ylistarolaiset itse olisivat halunneet rakentaa puukirkon, mutta keisari määräsi rakennettavaksi kivisen kirkon.
Alunperin kirkkoa lämmitettiin puilla ja valaistuksena toimi kynttilänvalo.
Kirkon kalleuksiin kuuluu mm Isonkyrön kirkkoherran Isak Brennerin 1661 maalaama omakuva.
Kirkossa on myös keskiaikainen messukasukka ja testamenttilahjoituksena saatu raamattu vuodelta 1642.
1954 salama löi silminnäkijöiden mukaan pariinkin kertaan kirkon torniin ja sytytti tulipalon.
Vanhat kirkot sijaitsivat hautausmaan puolella.
Ensimmäinen kirkko rakennettiin ilman lupaa 1658. Seuraavana vuonna tuomiokapituli kielsi jumalanpalvelusten pidon, mutta lupa heltisi muutaman kuukauden kuluttua. Kirkkoon rakennettiin myös omin luvin kellotapuli 1690-luvulla.
Vajaan sadan vuoden kuluttua ensimmäisen kirkon rakentamisesta kirkko jäi pieneksi ja päätettiin rakentaa uusi kirkko. Sama toistui jälleen sadan vuoden kuluttua. Nykyinen lienee viimeinen, sillä ainakaan koon vuoksi ei uusia tarvitse rakentaa. Tai ehkä pienempi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti