.

.

4.7.2014

Kellotettua elämää


Aamu-uniselle kuudelta ja viideltä herääminen (viiden ja kuuden tunnin yöunien jälkeen) on aika shokeeraavaa, mutta onneksi on olemassa viikonloput! Tänään nukahdin bussissa ainakin viisi kertaa puolen tunnin matkalla. Mutta kun pääsin kotiin, nykäisin ylleni vintage-kotitakin ja ryhdyin leikkaamaan nurmikkoa! Eikä tunnu yhtään siltä, että menisin vielä pitkään aikaan nukkumaan. 




Näytän tässä kotitakissa muuten paljon typerämmältä kuin tuo kuvan vasemmanpuoleinen leidi... Minusta on hauskaa näyttää typerältä aina välillä. Joskus huvittelemme mieheni kanssa pukeutumalla aivan pöyristyttävän ääliömäisiin vetimiin ja ehkä asun mausteena keikkuvat vielä jotkut kammottavat silmälasit. Sitten otamme itsestämme kamerakännykällä selfien (tätä olemme harrastaneet ainakin 10 vuotta, emme siis ole mukana selfie-iloittelussa muodin vuoksi) ja lähetämme sen jollekulle sukulaisparalle. Kerran tosi läheinen sukulaiseni ei edes tunnistanut minua kuvassa! Ihmetteli vain, että minkä kumman hiipparin kuvan hänelle lähetin. Että terveisiä vaan eräälle, jota veljeksikin kutsun...



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muistan mummun kotitakin, se oli sellainen ruskeanoranssi...eipä tajunnut silloin kun mummun jäämistöä hävitettiin, että oisi voinut sen ottaa talteenkin... :) Paitsi että oli se kyllä NIIN karmea että tuskin olisi käyttöön tullut :D

t.Anu

Thilda kirjoitti...

Anu; Voi kuule, aika vetävä väri kuitenkin tuo ruskeanoranssi! :)