Meinasin aloittaa tämän tekstin perusteluilla, mutta hitot niistä, koska mun elämä, mun säännöt! Eli mennään suoraan syvään päätyyn. Jos elämäni jonain päivänä olisi loppumassa syövän kourissa, niin pistän kampoihin. Olen nähnyt mitä on hidas kuoleminen, kuullut miten lääkitys ei hirveissä syöpäkivuissa riitä ja lukenut monenlaisia kokemuksia sairaaloista. Jos tässä kohdassa voi ottaa ohjakset omiin käsiin, niin minä teen niin. En aio odottaa viikkojen korinaa kivuissa ja puolitiedottomana. Sitä paitsi kukaan ei tiedä mitä se ihminen siinä kuolinvuoteella oikeasti kokee. Jospa se vain näyttää olevan ’poissa’ mutta kärsii kuin perkeleen kourissa? Jos voin vaikuttaa asioihin, eikä euthanasia ole vielä laillinen, niin minä tottavie ryhdyn toimiin. Ei, en hyppää ratikan alle tai hirttäydy. Ällöttäviä ja epävarmoja kivuliaita keinoja. Minä teen näin…
Siinä vaiheessa todennäköisesti immuniteetti on nollissa tai miinuksilla jopa. Ja koska lääkärit kieltävät silloin hengaamisen julkisilla paikoilla ja sairaiden tapaamisen, niin sehän on juuri sitä, mitä pitää tehdä! Jos saan valita, kuolen paljon mieluummin influenssaan kuumehoureessa kuin mihinkään syöpään. Tämä tuntuu valolta tunnelin päässä, eikä edes Päivi Räsänen voi mitään. Ärsyttävää muuten. Vetäisin turpiin jos tulisi kohdalle, sillä miten kukaan perustelee ihmisten väkisin hengissä pitämisen jonain jumalallisena puuhana, vaikka kaikki hengissä väkisin pitämiseen liittyvä tekniikka on puhtaasti ihmisen aikaansaamaa sekin ja eläimillekin on rangaistuksen uhalla taattava kivuton kuolema. Kiitti vaan saatana, että sairauden löysässä hirressä roikkuvat tallotaan johonkin eläinten alapuolelle. Pitäkööt huolen vaan omasta lopun ajan kitumisestaan, mutta älköön sekaantuko mun viimeisiin hetkiini. Eli jos jonain päivänä edessä on kivulias loppu, eikä toivoa enää ole, teen kaikkeni, että loppu nopeutuu. Ja jos flunssa ei iske, juon itseni hengiltä. Lupaan!
8 kommenttia:
Just noin! Suoraan syvään päätyyn raa´an rehellisesti. En minäkään aio kitua yksinäisenä tuskissani sairauden tai vanhuuden takia. Suunnitelma on olemassa. Eutanasian laillistamiseen en jaksa uskoa - tässä yhteiskunnassa kun ei tunnu tapahtuvan enää hyviä asioita.
Tässä kun moni toivoo lopun hetkille itselleen eläimen asemaa, niin on ihmisiä (nimeä en viitsi edes mainita), jotka ovat riistämässä kivuttoman kuoleman oikeuden eläimiltäkin. Koiraakin pitäisi syöpähoitaa, vaikka se toisi sille vain pari kuukautta lisää elinaikaa - se on kuulkaa eettistä!
t. Anonyymi Emäntä
En osaa kuvitella miltä tuossa tilanteessa tuntuu olla, enkä varmaan osaa sanoa mitään, mikä ei kuulostaisi typerän lattealta. Sen tiedän, että minäkin haluaisin itse päättää. Voimia.
Aamen! Niin totta puhut tälläkin kertaa <3
Tunnen ihmisiä, joiden mielestä pahimmat ihmisoikeusrikokset ja synnit maailmassa ovat abortti ja eutanasia.
Puhut todellakin asiaa Thilda. Pistän vinkin ns. korvan taakse.
Äh karkasi tuo viesti...siis kun ei edes ajatella mikä on syynä, että raskaus täytyy keskeyttää esim. lapsen vakava sairaus. Ei kukaan huvikseen aborttia tee, eikä myöskään eutanasiaa. Ja jotkut kuvittelevat olevansa päteviä tuomitsemaan toisia ihmisiä vain oman vakaumuksensa perusteella. Uskokoon kukin mihin haluaa, mutta älköön tuomitse lähimmäisiään.t.Selja
Voimia Thilda!
Näitä aatoksia varmaan moni vakavasti sairas ajattelee.
Ja saako kaikki tutkimukset ajallaan.
Pitääkö heittäytyä ääneekkäästi vaatimaan, eli hankalaksi potilaaksi jotta homma etenisi vai ollako kohtelias ja pelätä tuleeko huomioiduksi, jos jostain on pakko säästää, minustako?
Kärsimys ei saa kuulua kuvioon, tarpeeksi kipulääkettä ja oman toiveen mukaisesti kivuton loppu.
Mutta sitä ennen eletään.
-viiru
Lähetä kommentti