.

.

10.11.2026

Ärsyttää kun eksakti on häälyvä

 

Mä en vaan tajua miks yksselitteiset ihan selkeet asiat voi riippua siitä keltä kysyy. Jälleen tullaan siihen, että luottamus syöpälääkäriin horjuu. Ja mä oon kirjottanu tästä ennenkin, mutta nyt asia taas muuttuu.


Nimittäin se, miten verikokeitten tulokset menee omakantaan. Useimmat tulokset näkyy kyllä labrasovelluksessa, mutta ei syöpäantigeeni, ei koskaan. Joskus soittelin sairaalaan, että mikä oli tulos ja välillä ne antoi sen puhelimessa, välillä ei. Välillä oon ollu aivan hermorauniona, enkä oo pystyny nukkumaan, kun on pitäny odottaa viikko tai enemmän, jotta pääsen lääkärin vastaanotolle, jossa sen tuloksen sitten viimeistään saa. Viimeksi huhtikuussa olen kysynyt syöpälääkäriltä, että miksi he panttaa sitä tulosta, että olis parempi tietää huonokin tulos, kuin olla aivan pimennossa ja pelätä ties mitä. Hän selitti, että ei he laita sitä tulosta omakantaan, se on se labra, joka sen tekee. Että hän ei tiedä miksi he panttaa sitä. No mähän uskoin tän. Tänään oli sit taas se verikoepäivä ja kysyin labrasta, että voisko he laittaa sen aika pian sinne omakantaan, niin hän sanoi ei me laiteta sitä sinne, se on se syöpäosasto, joka sen tekee. Mutta nyt kun oikein ajattelen asiaa, niin jos labra laittais sen tuloksen omakantaan näkyviin, niin miks lääkäri näkis sen kuitenkin siinä vastaanotolla heti koneelta, vaikka mä en näe? Niin eiks se sillon ole se lääkäri, joka sille tulokselle jotain tekee, jotta mäkin sitten näen sen vastaanoton jälkeen? Näin mä järkeilisin. Ja ens viikolla mulla on sit taas se puistatusta herättävä syöpäkontrolli. Jeee…


9.11.2026

Suolla Seitsemisessä

 

Viikonloppu Seitsemisen kansallispuistossa. Käveltiin molempina päivinä pitkospuilla, mutta ei valitettavasti nähty mitään eläimiä, ainoostaan kuultiin tikan naputusta ja ketun räytyvää haukahtelua. Aurinko paistoi melko kitsaasti ja lämpötila oli vain vähän nollan yläpuolella. Kesällä täällä on aina hirvee tungos, vaikka oli nytkin väkeä aamusta iltaan. Jännä, että sellaista ikiaikaista korpietikettiä ei kaikki enää tunne; tullaan tuppisuina vastaan ja vaan tuijotetaan jos heitä tervehtii. Me sanotaankin joskus, että korona taisi tuoda kaiken maailman kaupunkilaistyypit metsiin pyörimään.












8.11.2026

Kylppärihaaveita 5

 

Tekoälyllä tehtyjä kylppärikuvia.

Tässä kokonaisuudessa aiheena on ’Kiinalainen posliini’. Kylppärit nro 6 ja 7 ovat omia suosikkejani.


1) Mikä seinälamppu ja mikä kaappi! Lampaantalja lattialla, parhautta! Mahtaako tuota kiinansinistä koukeroa olla kuitenkin vähän liikaa…


2) Koukeroa on hitusesti vähemmän, mutta silti… Verho on liian pitkä, enkä tykkää verhotangosta. Mutta lavuaaritaso on ihanan riittävä!


3) Huoneen muoto muuttui hauskasti. Mutta sininen hyppää edelleen vähän liikaa silmille minun makuun.


4) Ovatpas lamppu ja peili arkisia - muuten aika jees kylppäri. Pidän ihan sikana siitä, ettei seinien väri ole vitivalkoinen, vaan vanhanaikaisen lämmin kellertävä.


5) Kaksi erikokoista ikkunaa tuo mieleen Wivi Lönnin! Lempikasvini pilkkubegonia ikkunalla! Ja voi kuinka ihanat kaakelit täällä onkaan! Mitähän noissa myrkkylasisissa pulloissa tuolla pytyn vieressä lattialla on? MrMusclea? Ja vessaharja?


6) Kaikki on ihanasti - tai no, lampussa voisi olla vähän vähemmän takorautaa. Mutta vaaleanpunainen profiloitu boordikaakeli miellyttää aivan hirveästi.


7) Ne mystiset pullot jatkavat kulkuaan lattialla. Kaakelihylly peilin alla on ihana. Roskista en tässä vaiheessa muistanut vielä pyytää ja vessapaperia en älynnyt missään vaiheessa. Mitäpä niillä nyt tekee? Rumiakin ovat.




7.11.2026

Tunti Raumalla

 

Viime viikonloppuna oltiin Rauman lähellä, ja koska ei olla kunnolla haahuiltu Rauman keskustassa eli vanhassa kaupungissa, noin 20 vuoteen, niin mentiin vielä ennen kotimatkaa sunnuntaina tunniksi Raumalle! Ilma oli harmaa, mutta sateeton ja meillä oli aikaakin vaan vähän, joten tehtiin tänmöinen pintaraapaisumatka. Käveltiin Kuninkaankatua, Kitukränniä ja Kauppakatua. Istuttiin hetki Wanhan Rauman Kaffe Barissa. Joskus sinne voisi mennä syömään herkullista salaattiakin, mutta nyt me tyydyttiin vain kahviin (minä cappuccinoon). Kuvien loppupäässä on myös muutama kuva Narvi-Sähkön ikkunoista, joiden joulunäkymä veti mua puoleensa kuin magneetti. Lähinnä jäätiin ihmettelemään, että miksi me ei olla käyty Raumalla joka vuosi?! Nii-in… miks, en käsitä! Asiaan pitää tehdä korjaus.
























6.11.2026

Salonkihaaveita 3


 Tekoälyllä tehtyjä salonkikuvia.

Ensimmäisessä salongissa tykkään tapeteista, ikkunoista, viherkasveista ja sohvasta. Toisessa salongissa on vielä kauniimmat ikkunat, mutta kakluuni ei miellytä sitten yhtään! Muutenkin tunnelma on jotenkin nykyaikainen ja arkinen. Ehkä hitusen kolkko? Kolmannessa salongissa on kyllä kivoja huonekaluja, kakluunikin on parempi, mutta miksi ikkunasta tuli yhtäkkiä noin tavallinen - toiveeni vastaisesti? Neljännessä sohvan verhoilu ja tapetti ovat kivoja, kakluuni on yhä parempi ja ovi - se se vasta jännä yllätys onkin! Onkohan sen takana kiviportaat oikealle ja vasemmalle vai pieni parveke? Jos haluaisin rauhallisen salongin, niin oven takana pitäisi olla parveke! Ei mitään läpijuoksua sisään ja ulos.

Salonki 1

Salonki 2

Salonki 3

Salonki 4

Salonki 5

Salonki 6

Salonki 7

Viidennessä salongissa tykkään paljon ikkunasta, huonekaluista ja tunnelmasta joka on raikas ja kepeä, mutta myös kotoisa. Kuudennessa salongissa on tosi kivat huonekalut ja ihana kakluuni! Ja niin ilmeinen kesäfiilis. Mietin vain, että mahtaako tunnelma talvella olla kylmä? Seitsemännessä salongissa on jälleen tosi ihana kakluuni! Ja huonekalut, kristallikruunu sekä tunnelma. Eniten tykkään siis salongeista 4-7, mutta minkä valitsisin jos saisin vain yhden? Luulen, että se olisi numero 5! Valintaan vaikutti lämmin tunnelma, siellä on paljon pikkupöytiä, joista pidän ja ihastuttava ikkuna!


5.11.2026

Terapia etenee

 

Tällä viikolla asiat on ruvenneet etenemään! Olen siitä niin niin onnellinen! Joka tapauksessa tässä menee aikaa, koska mun pitää rahan vähyyden takia taktikoida. Eli en voi rynnätä tutustumiskäynneille kaikkien kiinnostavien psykoterapeuttien vastaanotoille ihan saman tien. Mutta ajattelen sen niin, että yksikin käynti kuukaudessa, olkoon se vaikka tutustuminen, on parempi kuin ei mitään! Eli alkuviikosta otin yhteyttä erääseen terapeuttiin ja kerroin muutamalla sanalla tilanteeni ja tiedustelin, voisiko hän keväällä ottaa uuden asiakkaan ja voisiko hänelle varata tutustumisajan. Hän vastasi, että hänellä on vapaata tilaa keväällä ja sopisiko joulukuun x päivä. Totta hitossa sopii, merkkasin sen kärppänä kalenteriin! Seuraavaksi seulon vielä lisää terapeutteja ja valitsen toisen kiinnostavan, johon aion ottaa yhteyttä ensi viikolla. Ehdotan hänelle tutustumiskäyntiä tammikuussa. (Joillekin terapeuteille voi olla kuukausien jonoja, joten tämä ei ole ollenkaan ylimitoitettua varautumista ajan suhteen!)


Sitä ei voi uskoa, miten ihana olo jo tästä tulee! Että on yksi kiinnekohta - ja kyllä se siitä sitten! Mullahan on niitä Plan B:tä aika monta vielä kaiken varalta. Haluan vielä linkittää tähän Minduun sivuston, josta pääsee vertailemaan terapeutteja. Siellä ei välttämättä ole kaikkia Suomen terapeutteja, mutta Kelan hyväksymät saa seulottua siinä kätevästi. Vasemmassa laidassa on monia valintamahdollisuuksia, kuten että haluaako tietyn kaupungin, jossa vastaanotto on, vai haluaako etävastaanoton (jossa siis mahdollistuu se, että terapeutti on vaikka Helsingissä ja asiakas vaikka Näätämössä), pitääkö terapeutin olla kelan hyväksymä, pitääkö terapiasuuntauksen olla joku tietty (minä kysyin lääkäriltä, että mitä hän minulle suosittelisi ja häneltä sain kolme suuntausvaihtoehtoa, joilla lähden liikkeelle), haluatko, että terapeutti on mies tai nainen vai eikö sillä ole väliä, jne jne. Aika paljon siellä on erilaisia vaihtoehtoja moneen asiaan! Ja mitä vähemmän sinne klikkailee, sitä enemmän saa tuloksia joista valita. 

Jos nyt klikkaan sinne vaikka Tampere, mutta en mitään muuta ja suoritan haun, niin sivustolle aukee 201:n terapeutin tiedot. Jokaisesta on pieni esittely. Jos kiinnostuu ja haluaa vähän enemmän tietoa (vaikka hintaluokkaa), niin silloin kannattaa klikata terapeutin nimeä, josta avautuu lisätietosivu. ’Näytä lisää’-kohtaa klikkaamalla saa vielä hinnat näkyviin. Jos haluaa kysyä aikaa, profiilikuvan alla on yhteydenottopainike. Tää on tehty hyvin helpoksi ja ite olen ainakin hyvin innostunut seulomaan tämän perusteella sopivaa terapeuttia. Minähän alotin seulomisen katsomalla ihan vaan terapeutin profiilikuvaa. Jos siinä ei ole kasvoja (kaikilla ei ole), ohitan sen heti. Haluan nähdä miltä terapeutti näyttää! Jos hän on sen näköinen, että on noussut juuri katuojasta, en valitse häntä. Jos hän näyttää siltä, että suusta valuu pelkkää siirappia, en valitse häntäkään. Jos kasvoista näkee, että hän on takakireä tai ehkä ylimielinen, pudotan myös hänet. Jos hän näyttää siltä, että tuolle voisin avata sisimpääni seuraavat kolme vuotta tai kauemminkin, valitsen hänet jatkotarkasteluun. Tällä hetkellä olo on toiveikas ja valoisa!



4.11.2026

Keittiöhaaveita 3


Tekoälyllä tehtyjä keittiökuvia.

 Ekassa kuvassa ollaan edelleen pöydättömässä keittiössä, en tiedä miksi! Roudaisin sinne ensi töikseni maton ja pöydän ja asettuisin taloksi. Tykkään ruokakomerosta paljon! Mulle tulee mieleen ekasta keittiöstä sellainen syrjäseudun erämökki, jossain Kanadassa tms. Kuvissa 2-5 yritin saada patapenkkiä jotenkin asettumaan järkevästi, mutta tekoäly ei oikein osannut sitä lopultakaan. Sijoitti sen huonekalujen eteen, kummallisesti auki ja välillä se näytti joltain metsurin työkalupakilta. (Perinteisissä pohjalaistaloissa oli aina ns patapenkit, joko siinä takan lähellä taikka sitten useimmiten seinänvierustoilla pitkin tupaa.) Kakkos- ja kolmoskuvassa tykkään huonekaluista ja niiden sijoittelusta, astioista, hellasta ja ikkunoista. Myös ruokakomerot saa multa pisteitä, vaikkakin kolmoskuvan ruokakomerossa on kaksi ovea! Verhot ja lamput on vähän väliaikaisen oloiset. Vain matto lattiaan ja kivemmat verhot, niin viihtyisin! Neloskuvassa on ihanat salusiinit ikkunassa ja ilmeisesti toisellakin seinällä ikkuna, joka on hyvä asia! Hellaratkaisu on kieltämättä hyvin epäkäytännöllinen, mutta menköön. Tykkään astioista ja hyllyistä. Ja huomatkaa; nelosessa on myös tiskipöytä!

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

Vitoskuvassa on upotettu tiskivati, kalenteri seinällä ja sanomalehti pöydällä. Eletään siis sivistyksen ulottuvilla. Ja puuhellakin on paremmin järjestelty takan kanssa. Astioista löytyy kauneutta. Mutta voi taivas miten ruma tuo patapenkki on! Kutoskuvassa on viherkasvi ikkunalla, waude. Ja sänky ruokakomeron päällä, mahtavaa!! Viimeisessä kuvassa sänky on vähän eri tavalla ja jollain tikkailla sinne varmaan kiivetään. Pidän ehkä hiukan enemmän kutoskuvan sängystä. Näistä vaihtoehdoista muuttaisin keittiöön numero 6, koska siitä löytyy käytännöllisyyden lisäksi tarpeeksi myös viihtyisyyttä.