.

.

13.12.2024

Tekstiilejä vuosikymmenten takaa…!

 

En tiedä missä vaiheessa elämää tekstiileistä tuli niin tärkeitä, mutta viimeistään kolmikymppisenä hurahdin tekstiilien syviin aaltoihin aivan täysin. Peruuttamattomasti.


Entisajan tekstiilien parhaimmistoa on ne, joista ei erota nurjaa ja oikeaa puolta toisistaan.


Batisti ja lasibatisti, äärimmäisen ohut läpikuultava kangas, on yksi hurmioitumisen aiheuttajia!


Nykyään ei ole muotia käyttää liinoja tai juuri muitakaan tekstiilejä, mutta minä en välitä.


Kuka nykyään edes osaisi tehdä mitään tällaista?!


En vain kykene heittämään pois näin kaunista käsityötä.


Tässä on vain pieni kasa pieniä pitsiliinojani.


Osan olen hankkinut jo 1990-luvulla.


Myös korjattavia vaatteita löytyi jokunen.


Pidän mysteeriesineistä. Minä tiedän mikä tämä on (olen käyttänytkin), mutta tiedätkö sinä?


12 kommenttia:

Annukka kirjoitti...

Ajattelin olla ovela ja koitin Google lensillä etsiä vastauksen mysteeripihteihin tuon kuvasi perusteella ja arvaa mikä hakutuloksissa oli ensimmäisenä? No Thildan kuvastopa tietenkin :D. Eli en viisastunut siitä, mutta sitten löytyi erään lehden arvoitus, jossa annettiin esineelle kolme vaihtoehtoa, joista yksi liittyi tekstiileihin, joten arvaan, että on se, mutten sitä tässä kuitenkaan kerro. En ollut ikinä moisesta kuullutkaan, mutta jos on se, niin onpahan erikoinen kapistus.

Ja totta, kuka osaisi enää edes tehdä noin ohuita ja kauniita liinoja ja etenkin niin, ettei erota nurjaa ja oikeaa puolta toisistaan. Niin hienoa käsityötä <3

Anonyymi kirjoitti...

Kauniita pitsejä ja liinoja. Käsin tehty on aina kaunista ja arvokasta, vaikka kukaan ei maksakaan käsityöstä mitään. Virkkasin itse yläaste- ja lukioikäisenä pitsiliinoja, pääasiassa kalastajalangasta, koska se oli edullisempaa kuin virkkauslanka. Jokunen ihan pienellä koukulla piperretty liinakin tuli tehtyä. Taisin antaa kaikki mummolle lahjoiksi, nyt ovat jo ties missä… Nykyään teen ristipistoja ja täytyy sanoa, että en kiinnitä yhtään huomiota siihen miltä tausta näyttää, jos työ on tarkoitus viimeistellä niin, että taustaa ei näe. Pikku-A

Anonyymi kirjoitti...

Olisiko tuo härveli jonkinlainen rypytysvehje, jolla tulee kankaaseen sievä rypytys? Pikku-A

Joululainen kirjoitti...

Olemme tänään tekstiilimaailmassa molemmat. 😄 Minulla tosin ei ole noin upeita, vanhoja tekstiilejä. Äidin kaapissa on pari hyllyllistä liinoja. Pitsit ovat kyllä kauniita ja vaatineet taitoa! Joskus olen pitsiliinoja hypistellyt kirppiksellä, mutta meillä on liina pöydällä vain jouluna, niin olen jättänyt jollekin toiselle.

Joululainen kirjoitti...

Niin joo, ja minulle tuli vempeleestä mieleen jokin kankaan rei’itin. Tai sitten on tosi erikoinen kiharrin. 😆

Satu kirjoitti...

Mulle ei tule vehkeestä mieleen mitään, joten mielenkiinnolla luin muiden ehdotukset. Alapää on kuin pihdit, ja yläpää on kuin... no, jotain muuta. 😅 Jännityksellä odotan paljastusta.

Mä olen mielestäsi varmasti ihan hirveä tapaus, kun en osaa arvostaa vanhaa ollenkaan. 🙈 En varsinkaan, jos sillä ei ole mitään funktiota kotonani. En voi sietää ylimääräistä tavaraa kaapeissa (ja silti sitä on yllin kyllin!) Mutta ymmärrän toki, että joku muu sitä arvostaa ja että kauneus viehättää silmää. 😍 Periaatteessa minäkin tietysti arvostan käsityötä, mutta en omassa kotonani. 🙈

Thilda kirjoitti...

Sulla voi siis hyvinkin olla oikea vastaus! 😉 Kerron huomenna tuloksen.
Se on ihan uskomatonta, miten kaunista ja tarkkaa jälkeä ennen monet tekivät! 😍

Thilda kirjoitti...

Mahtava kuulla, että oot jo nuorena ollu innokas käsityöihminen! Minähän opin virkkaamaan vasta toissavuonna. 🙈 Nykyään olen laiska tekemään juuri mitään. Olet jäljillä… 😉 Kerron vastauksen huomenna.

Thilda kirjoitti...

Kirppikset on välillä aarrepaikkoja! Minä en kans viitsi enää ostaa, krhm… 😅
Ei ole rei’itin. Kiharrin on jäljillä. Kerron huomenna. 😉

Thilda kirjoitti...

Täytyy sanoa, että jos en tietäisi, niin en kyllä ikinä osaisi keksiä mihin sitä on käytetty!
Kerron vastauksen huomenna. 😉
Ei kaikki voi olla samanlaisia höpsöjä kuin minä, eikä tarviikaan! En tiedä oonko syntyny vahingossa väärälle vuosisadalle, mutta mulla se suuntaus kaikkeen menneeseen on ultimaattinen ja siinä mitassa hyvin harvinainen. 🙈

Birgitta kirjoitti...

Upeita pitsiliinoja. En yhtään ihmettele, ettei näin hienoista käsitöistä tee mieli koskaan luopua.
Vehkeen pikkuruisista rattaista tulee mieleen, että tuolla vehkeellä voitaisiin kenties tehdä pienen pientä vekkiä johonkin kankaaseen, mutta tämä on vain villi arvaus :D

Thilda kirjoitti...

Ihanaa, ymmärrät mua oikein hyvin! 🥰 Onkin tässä suuria vaikeuksia.
Ja esineestä olet kyllä aivan oikeassa - mutta mihin? 🤔😄 (Katso 14.12. postaus)