Tiedättekö, nyt ollaan jo valon puolella?! Vuoden pimein päivä oli ja meni. Onneksi! Pimeys on aina se mulle raskain juttu, musta ja vesisateinen pimeys eritoten. Vaikka nytkin sataa vettä, on lunta kuitenkin niin paksu kerros, että valkeaa joulua se ei vaaranna.
Meillä on kaikki sellaiset jouluvalmistelut tehty, jotka on ne tärkeimmät. Kuten kinkku. Eilen tajusin, että enempää ei tarvii tehdä jouluksi, sillä kahdelle syöjälle ruokaa on enemmän kuin normaalisti. Teen aikomani jälkkärit ja kastikkeen ja päärynäsalaatin ja uunijuurekset vaikka ensi viikonlopuksi ja uudeksi vuodeksi. Mulla on tapana jouluisin kokeilla aina jotain uutta ja nämä menee sit siihen piikkiin. Elämä ei lopu jouluaattoon!
Sitä paitsi meillä sairastetaan yhä. Minä pääsin jo jotenkin tolpilleni, mutta miehen sairaus kääntyi huonommaksi. Kovaa kuumetta, järkyttävää yskää ja kaikki voimat pois. Me ei olla sairastettu lähes viiteen vuoteen! Se on mun elämän ennätys. Korona-aika vaikutti varovaisuuteen ja eristäytymiseen ja siksi sitä onkin pysynyt terveenä. Nyt en tiedä mistä tauti tarttui, mutta kyllä tämä tästä. Toivon!
Sitä mietin, että kuinka ne vanhukset, jotka asuu yksin jossain maalla, pärjää tämmösten tautien kanssa? Kuinka kukaan pärjää, jos on yksin? Se on hyytävää! Pitäis olla turvaverkkoja ympärillä. Mä haluaisin auttaa juuri sellaisia ihmisiä, mutta en tiedä kuinka. Niitä köyhimpiä, joilla ei ole varaa avustajiin. Niitä yksinäisiä, joille joulu on sydämen kipua ja kaipuuta. Missään ei ole tietokantaa köyhimmistä ja yksinäisimmistä. Kuntakaan ei enää taida antaa köyhien luetteloa millekään marttakerholle, niin kuin silloin 90-luvun alussa, kun he tupsahti mun ovelle. Ison laatikon kanssa, joka sisälsi riisiä ja kahvia ja sokeria ja jauhoa ja säilykkeitä ja suklaata. Tunsin syyllisyyttä, koska en mielestäni ollu niin köyhä. Vaikka taisin mä olla. Olin vain sopeutunut ja optimistinen. Kiitos heille suuresti täältä vuosien jälkeenkin!
3 kommenttia:
Laittoipa kirjoituksesi ajattelemaan asioita ( niin kuin usein käy.)
Voi että, jonkinlainen luettelo köyhistä ja yksinäisistä pitäisi todellakin olla. En tiennyt, että sellainen on joskus ollut. Hienoa, että sait silloin apua.
Eiväthän ne huonokuntoisimmat pääse asunnoistaan Hurstin joulujuhliin tai muihin sellaisiin. Eikä niitä joulujuhlia ole joka kylässä. Silloin apu pitäisi viedä näiden ihmisten luo. Olen keväällä muuttamassa pieneen pohjois-Savolaiseen kuntaan, jossa väestö on valtaosin vanhuksia. Koska en tunne siellä vielä ketään, haluaisin tehdä jotain vapaaehtoistyötä vanhusten parissa, esim.ystävätoimintaa. Seurakuntaan voisin aluksi olla yhteydessä, jos sitä kautta löytyisi apua tarvitsevia.
Rauhaisaa joulunaikaa sinulle Thilda!t.Selja
Kiitos! 🎄
Kerrohan sitten, pääsetkö etenemään jotain reittiä niiden apua tarvitsevien luo. Olen kiinnostunut kuulemaan! Ja mukavaa joulunaikaa sinullekin! ❤️
Voi juku noita tauteja, paranemista!
On ollut kiva lukea rehevää blogia. Tulee mieleen hieman pitämäni Peppi Pitkätossu aikuisversiona ( ethän vaaaan pahastu, se ei ole todellakaan tarkoitus). Sinun Huvikummusta löytyy kaikkea mielenkiintoista, kaapillinen hienoja vanhoja pöytäliinoja, mallinuken torso papan hattu päässä, merkillinen kapine tyynyliinojen nauhojen vekittämiseen... Ennen kaikkea lämmin mieli.
Rauhaisaa joulua ja parempaa terveyttä ensi vuodelle sekä selkeyttä Kela yms. rasittavaan viidakkoon!
T. Viiru 🌲
Lähetä kommentti